Mitä elämäntapamuutokseen tarvitaan?

Mitä elämäntapamuutokseen tarvitaan?

OO-valmennus on pyörähtänyt kunnolla käyntiin ja tällä viikolla pohdimme omia aiempia ja nykyisiä ruokavalioita. Viimeiset mattimyöhäset pääsevät vielä mukaan tämän viikon ajan, sen jälkeen suljemme valmennuksen ja jatkamme tällä porukalla ensi vuoden puolelle asti. Tähän mennessä olemme pyytäneet valmennettavia tekemään vasta yhden pienen muutoksen ruokavalioonsa. Pohdittavaa he ovat saaneet sitäkin enemmän.

Kehon kuuntelemista olemme harjoitelleet ensimmäisestä valmennuspäivästä lähtien. Uskon että tutustumalla kehon viesteihin meille alkaa aukeamaan ihan uudenlainen maailma sen suhteen, mitä tarvitsemme ja kuinka voimme hyvin. Se maailma ei löydy iltapäivälehtien terveyssivuja lukemalla tai jatkuvalla uudella tiedonhankinnalla.

Kehon kuunteleminen vaatii pysähtymistä ja sisäänpäin kääntymistä. Sitä että ihan oikeasti pysähdyt ja kuulostelet: Mitä mahani sanoo tänään? Miltä tuntuu pääkopassa? Ovatko nämä korvien välissä lilluvat ajatukset oikeasti kehoni vai mieleni pyyntöjä – esimerkiksi ”anna minulle suklaaleivos”? Tuntuuko väsyneeltä vai virkeältä ruoan jälkeen (ja voisiko tuo signaali kertoa jotain ruoan sopivuudesta minulle)?

Kuva: http://femaleimagination.wordpress.com/2012/04/22/listen-to-your-body/

Moni saa pienestä elämäntavan korjausliikkeestä isomman liekin syttymään ja tekee itsenäisesti muutoksia parhaaksi näkemällään tavalla ennenkuin ehdimme edes pyytää enempää.

Tiesitkö, että jokainen meistä tietää oikeasti kuinka omaa ruokavaliotaan voi parantaa, edes vähän? Jos lupaisin sinulle tuhat euroa käteistä siitä että listaat minulle kymmenen asiaa jotka sinun kannattaisi  muuttaa voidaksesi paremmin, niin veikkaan että 99 % ihmisistä osaisi tuon listan tehdä.

Kyse on harvoin siitä, ettemme tietäisi mitä tehdä. Ontuva osa on toteutus. Tässä vuosien saatossa ravintoasioiden parissa touhutessa olen huomannut että monille valmennus tuo apua jo yksistään siksi, että se antaa rungon ja raamit kuinka niitä muutoksia oikeasti tehdään. Tottakai tietoakin tulee. Mutta tieto yksinään ei motivoi. Muutenhan olisimme kaikki hoikkia ja onnellisia – tietoa on nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pelkästään tieteellisen tiedon määrä nykyisin kaksinkertaistuu noin 5-7 vuoden välein. Ei ihme että olemme sekaisin kuin seinäkellot!

Homma onkin tämä: muutosta varten tarvitaan jotain enemmän. Jotain mikä liikuttaa sisältä saakka ja saa ihmisen toimimaan. Tsemppaava sosiaalinen ympäristö auttaa myös asiassa, juuri niinkuin OO:ssa forum ja extratapahtumat joita järjestämme valmennettaville. Tähän tyyliin kuin Joni kirjoitti aiemmin.

Mielesi elefanttia pitää opetella ohjaamaan lempeällä otteella oikeaan suuntaan – muussa tapauksessa kestävä muutos ei onnistu. Norsu on mielesi ”autopilot”-osa, joka sanoo “Viikon kymmenes Toblerone ei ole fiksu valinta mutta jos mä nyt tän yhen vielä ja huomenna sit skarpataan!” Kun norsu vie, ratsastaja vikisee. Itsekuri ei yksinään auta. Siksi norsun tallustamaa polkua täytyy muokata niin että norsun käyttäytyminen muuttuu. Tarvitaan niin elefantin, ratsastajan kuin polun muokkaamista pieni palanen kerrallaan.

Jos et tiedä yhtään mistä puhun ja tuo kummallisen elefantinkin tuominen tähän postiin hämmentää sinua, lue tuo Jonin posti. Sieltä selviää mistä on kyse.

Kuva: http://visionhelp.files.wordpress.com/2012/04/switch-elephant.jpg

Tässäpä erään OO-valmennettavan mietteitä tämän viikon viikkotehtävästä:

”Vanhassa ruokavaliossani optimaalisen ravinnon periaatteista toteutui ainoastaan yksi: veden juominen päivittäin. Siitä onkin hyvä lähteä parantamaan. Ihan oikeasti. Jos olen kymmenestä periaatteesta toteuttanut vain yhtä ja kuitenkin pärjännyt jotenkin, voin odottaa huomattavasti miellyttävämpää oloa tulevaisuudessa.

Olen viimeiset kolme päivää pitänyt kirjaa ruoka-ajoista ja ruoan laadusta saadakseni vähän kokonaiskuvaa siitä, mikä sujuu ja missä voin parantaa. Treenipäivien syöminen sujuu kivasti, syön seitsemän ateriaa muutaman tunnin välein jos palautusjuomakin lasketaan.

Lepopäivät eivät suju minulta hyvin. Tänään huomasin ainakin yhden korjaamista vaativan asian. Nälkä tuli jo yhdeksältä aamulla, koska en ollut varannut kunnollista proteiiniannosta aamupalalle kuvitellessani, että lepopäivänä pärjää turkkilaisella jogurtilla ja marjoilla. Ei pidä paikkaansa.

Eli konkreettiset muutokset jatkossa:
=> suunnittele myös lepopäivän syömiset, silloinkin tulee nälkä!
=> lepopäivien syömiseen kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota, koska päivällisen lisukkeet ovat usein aika hiilaripainotteisia ja niihin olisi hyvä varata vihannesvaihtoehto kun treenejä ei ole. Vihannesten määrää voisi vieläkin lisätä. Keskustele kokkaavan puolison kanssa!
=> kasvisten lisääminen iltapäivän rahkavälipalaan

Tämän ja eilisen päivän olon vertailu toimii hyvin selventämään, mitä eroa on satunnaisella ja suunnittelemattomalla / mietityllä syömisellä. En pidä painavasta, hiilaripöhöisestä olostani yhtään.

Näin. Askel kerrallaan, kannustavassa ympäristössä, muiden ihmisten tuella, oikeanlaisen ja innostavan tiedon kautta, kaivaen syvempiä tarpeita muutoksen tekemiseen (sitä olemme tehneet erään toisen tehtävän kautta).

Jos tämä OO menee sinulta ohi tai verkkopohjainen valmennus ei innosta, voit tulla mukaan lokakuussa Tampereella alkavaan Terveys & Tasapaino -valmennukseen. Sen aihepiirit ovat samoja joita käsittelemme OO:ssa, mutta menemme asioissa vielä syvemmälle minun luentojeni ja Minnan valmennusten kautta.

Meiltä on toivottu paljon valmennusta mm. väsyneille perheenäideille, stressaantuneille uratykeille ja muuten vaan elämänsä epätasapainoon saaneille. Tämä valmennus on juuri sitä. TT-valmennukseen ei kuulu liikuntaohjelmia, vaan ne voi jokainen halutessaan hankkia erikseen (perusrungon annamme sellaista kaipaaville ilman lisämaksua).

Odotan itse tätä valmennusta paljon. Uskon että tämä tulee muuttamaan monen ihmisen elämää merkittävästi parempaan suuntaan. Vihdoin pääsemme Minna-psykologimme kanssa yhdessä käyttämään lähivalmennuksissa kaikkea tätä vuosien aikana kertynyttä tietoa keho-mieli -yhteydestä. Luomme pienen, kannustavan ja lämpimän porukan, joka tsemppaa toisiaan neljän kuukauden ajan.

Tämä on Minnan ja minun ensimmäinen kahdestaan vetämä valmennus. Meillä on taustalla syvä ystävyys lukioajoista saakka. Tutustuimme jumppatunnilla, jaoimme pohjattoman kiinnostuksen psykologiaan ja meistä tuli parhaita ystävyksiä. Tähtäsimme molemmat opiskelemaan psykologiaa. Minusta ei kuitenkaan koskaan tullut psykologia vaan DI ja lopulta hyvinvointialan yrittäjä. Minna puolestaan opiskeli psykologiksi.

Useamman vuosien terapiatyön tekemisen jälkeen hän siirtyi myös yrittäjäksi, kouluttautui lisää valmennuspuolella ja lähti OP:n remmiin. Minna tekee päätyönään urheilijoiden henkistä valmennusta ja hyvinvointivalmennusta ihan tavallisille asiakkaille – ei terapiaa. Terapiaa ei ole luvassa myöskään TT-valmennuksessa. Tavoitteena on oppia nykyhetkestä, katsoa eteenpäin eikä tuijottaa liiaksi peruutuspeiliä ja yrittää kaivaa asioita joita on tullut tehtyä typerästi.

Uskon että jokainen mukana oleva tulee tuntemaan, kuinka paljon välitämme toisistamme ja jokaisesta tässä valmennuksessa mukana olevasta. On hienoa kun voi tehdä töitä hyvän ystävän kanssa – se tulee tekemään tästä valmennuksesta hyvin erityislaatuisen.

Haluamme luoda ryhmän, jossa muodostuu ystävyyssuhteita jotka kantavat vielä valmennuksen loputtua. Paikan johon on hyvä tulla joka kerta ja jossa voi olla auki ja täysin rehellinen omasta elämästään. Jos sinusta tuntuu että tämä voisi olla sinun juttusi, luethan täältä lisää. Ja jos et malta odottaa tuohon 8.10. maanantaihin, lähde mukaani Villa Mandalaan jo sitä edellisenä viikonloppuna. Hormonitasapaino-kurssille on vielä muutama paikka vapaana.

Lokakuuta odotellessa!

PS. Kirjani ei ole vieläkään valmis. Epäonnistumisia sattuu kaikille, minulle tämä oli nyt jossain määrin sellainen. Deadline siirtyi ja julkaisu viivästyy hiukan. Turha ottaa stressiä asiasta joka on jo tapahtunut – ihmisen rajallisuus tulee vastaan kun deadlinen päivä koittaa, töitä on tehty useampi viikko kellon ympäri ja teksti on edelleen vaiheessa. Pitää uskaltaa tehdä rohkeita epäonnistumisia, kuten siskoni Tuuti kirjassaan kirjoittaa 🙂

Alkavat valmennukset, fiiliksiä "kilpailijoista" ja energistä mökki-inspiraatiota

Alkavat valmennukset, fiiliksiä "kilpailijoista" ja energistä mökki-inspiraatiota

Olemme Team OP:n porukan kanssa käyneet äimistyneinä päivittäin seuraamassa maksuttoman OO-listan paisumista. 1524 henkeä tänä aamuna ja nyt tätä kirjoittaessa taas lukema on pompannut ylöspäin. Ihan käsittämätöntä! Kiitos tuhannesti jo nyt kaikille teille, jotka olette päättäneet lähteä mukaan. Vielä ehtii jakaa liittymislinkkiä kavereille. Mitä paremmin saat lähipiirisi tsempattua mukaan, sitä helpompi parin viikon rutistuksesta tulee. Ja tietysti sen jälkeen loppuelämästäsi 🙂

Maanantaista starttaa siis kahden viikon maksuton Oikotie Optimaaliin -maistiainen, joka etenee pehmeillä, pienillä askelilla. Ensimmäinen sähköposti kolahtaa kaikkien osallistujien laatikkoon maanantaina. Valmennukseen voit liittyä kirjaamalla sähköpostisi alla olevaan boksiin. Lähde mukaan vaikka et tietäisikään pystytkö toteuttamaan muutoksia juuri nyt. Ne jäävät sähköpostilaatikkoosi odottamaan juuri sinulle sopivinta aikaa muutokseen.
Huomioithan, että sinun tulee vahvistaa liittymisesi sähköpostiisi lähetetyn vahvistusviestin kautta. Tarkista roskapostisi, jos et ole saanut viestiä. Onko sinulla kysyttävää tästä valmennuksesta? Tee se Facebook-ryhmässämme tai lähettämällä sähköpostia info@optimalperformance.fi. Vastaamme mielellämme kysymyksiisi.

Koko tiimimme toivoo, että nämä kahden viikon aikana tekemäsi pienet muutokset lähtevät kantamaan elämässäsi askel askeleelta elämäntapamuutosta eteenpäin. Järisyttävää ”koko elämä kerrallaan remonttiin” -muutosta ei tarvitse tehdä. Ihan oikeasti, ei kenenkään. Voit aloittaa juuri siitä missä nyt olet juuri siihen tahtiin mihin olet itse valmis. Viikkotehtävät tulevat muuttamaan muutamia palikoita elämässäsi uuteen asentoon. Uusi elämäntapa tulee antamaan sinulle virtaa jokaiseen päivään ja eväitä oman kehon tuntemuksen parantamiseen. Vieressä on pikkuinen teaser siitä mitä maanantaina on tulossa. 🙂

Treenit haastavat niin kehoa kuin mieltä, teitpä ne salilla tai kotona. Aerobista harjoittelua ja sykkeennostotreenejä kutsumme energiankulutustreeneiksi. Niitä saat tehdä oman fiiliksesi mukaan, nautitpa sitten eniten jalkapallosta, kävelylenkeistä tai jumppatunneista. Saat ohjeet 20 minuutin intervallitreeneihin, jotka sopivat täydellisesti EKT-treeniksi ja hyräyttävät aineenvaihdunnan käyntiin monen tunnin ajaksi. EKT-treenejä ei ole kuitenkaan pakko tehdä lainkaan, jos aika ei anna myöten.

Aamuaerobinen tyhjällä vatsalla ei ole koskaan kuulunut yhdenkään valmennettavamme ohjelmaan. Itse asiassa suurimmalta osalta olemme karsineet ne pois, elleivät he sitten ole esim. fitnesskisadieetillä ja muiden treenivalmennuksessa. Meille on tärkeintä että treenaat, olipa ajankohta päivästä mikä tahansa.

Toki SAAT tehdä koko elämänmuutoksen kerralla. Saat noudattaa pilkuntarkkaa ruokavaliota ja tehdä vaikka EKT-treenisi vaikka ensimmäisenä aamulla, jos tämä tuntuu sinulle parhaalta ratkaisulta. Meidän tavoitteemme on saada sinut oppimaan, mikä sinun kehollesi tuntuu parhaalta ja toimii helpoimmin.

————

Olen totta puhuen tästä kahden viikon ilmaisesta valmennuksesta lähes yhtä ylpeä kuin pian valmistuvasta uudesta kirjastani, Hormonitasapainosta. Tietääkseni näin kattavaa, koko ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin maksutonta valmennusta ei Suomessa ole aiemmin tehty. Vai tietääkö joku tämmöisestä? Tekevätkö esim. jotkut työhyvinvointipalveluita tarjoavat yritykset vastaavaa? Muut valmennusyritykset, Trainer’s House yms? En tiedä. Mutta meillä on tämän projektin myötä virinnyt monen monta uutta ideaa ja ajatusta seuraavista haasteista.

Helsinki Paleon hyvinvointihaaste alkuvuonna oli hiukan samankaltainen kuin meidän maksuton OO-valmennuksemme, joskin pidempi, joiltain osin jopa laajempi ja pelkästään heidän blogissaan tapahtuva. Tarkkaa ruokavaliota ja treeniohjelmaa se ei sisältänyt, mutta sen sijaan haasteessa huomioitiin esimerkiksi elämästä nauttiminen ja rakkaus omina osahaasteinaan.

Tuon haasteen materiaalit esimerkiksi unesta kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa. Helsinki Paleon ajatukset tukevat hyvin pitkälle meidän ideologiaamme ihmisen hyvinvoinnista, joskaan emme ole niin 100% paleota kannattavia. Ihmiset voivat hyvin todella erilaisilla ruokavalioilla ja elämäntavoilla, olipa kyseessä paleo tai optimaalisen ravinnon periaatteet.

Fyysisen valmennuksen puolella toki ilmaisia haasteita on ollut, esimerkiksi huippusuosittu Go Fat Go. Se onkin tsempannut kymmeniä tuhansia ihmisiä parempaan, proteiinipitoiseen ja säännölliseen ruokavalioon. Siitä suurensuuri hatunnosto Jutta Gustafsbergin tiimille!

Aloitettuani yrittäjänä vuonna 2009 olin kevättalvella ohjaamassa ensimmäisiä PT-asiakkaitani eräällä tamperelaisella salilla. Jutta sattui samaan aikaan pukuhuoneeseen. Hän alkoi kyselemään, vieläkö aion kisata ja kyseli alkufiiliksiäni yrittäjyydestä, vaikka emme tunteneet ennalta muuten kuin ehkä ulkonäöltä. Kävin tekemässä Jutalle BioSignature-mittauksenkin tuolloin ja hän kutsui minut ja Jonin käymään kotonaan. Jutta tsemppasi minua kovasti eteenpäin ja sai valettua minuun uskoa omiin unelmiini oman esimerkkinsä kautta. Jutta on ihana persoona, aito ja kannustava. Siksi kunnioitan häntä kovasti.

Vaikka firmamme ovat paperilla tarkasteltuna kilpailijoita, niin itse näen mieluummin FitFarmin ikäänkuin meidän yhteistyökumppanina ja toisinpäin, vaikka mitään virallista sopimusta tähän ei liitykään. Minulla ei ole aavistustakaan mitä he ajattelevat meidän toiminnastamme. Oma fiilikseni kumpuaa kuitenkin tästä: molempien meidän tavoite on sama, saada ihmiset heräämään horroksestaan, haluamaan parempaa hyvinvointia itselleen ja toimimaan. Me olemme mittakaavassa pienempi toimija ja he tekevät asioita näkyvämmin TV:tä myöten hyvin erilaisella tyylillä. Se on täysin ok. Hyvinvointialalla on kaikilla tilaa olla ja kukoistaa.

Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, millä metodilla kukakin lähtee omaa hyvinvointiaan parantamaan. Eri ihmisille sopivat eri asiat. Joku haluaa punnita vihanneksetkin, toinen tahtoo lähteä pehmeämmillä askeleilla liikkeelle. Kyse ei ole siitä että joku asia olisi väärin ja joku oikein. Tärkeintä on, että löytää juuri itselleen sopivan tavan edetä. Siksi on hienoa, että on paljon erilaista tarjontaa ja kaikki tekevät rohkeasti omaa juttuaan.

————

Meidän rankempiin ja yksityiskohtaisempiin treeni- ja ravintometodeihimme pääset tutustumaan heti huomisesta lähtien Muscle Madness -valmennuksessa. Ilmoittaudu mukaan täällä!

Hienosti yli 6kg rasvatonta massaa neljässä kuukaudessa saaneen Matiaksen tarinan edellisestä MM-valmennuksesta voit lukea täältä ja upean Maijan videohaastattelun voit tsekata alta (Jonin blogipostissa lisää ajatuksia).

Toivotan energistä alkusyksyä sinulle! Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme 🙂 Niin minäkin teen, vaikka kirjan ollessa loppusuoralla työpäivät venyvät 14-tuntisiksi. Kirjoitan tätä tekstiä tällä hetkellä Kajaanista meidän mökiltämme. Näin pysyn hyvissä voimissa ja pidän oloni energisenä:

Jumppaan kirjan tiukasta aikataulusta huolimatta joka päivä vähintään 15 minuutin treenejä säädettävillä käsipainoilla mökin pihalla ja teen paljain jaloin sprinttejä nurmikolla. Käyn uimassa edes takaisin rantaviivan myötäisesti.

Vietän joka päivä edes vähän aikaa luonnossa, oli se sitten marjoja poimien, aurinkotervehdyksiä tehden tai illalla laineiden liplatusta ihmetellen. Teen rentoutusharjoituksen tai meditoin (edes 7 minuuttia, lataa täältä tuo audio, saat sen minulta lahjaksi) joka päivä ja nukun sikeää unta. Rauhoitan illalla hermostoa magnesiumia käyttämällä. Putkirullaan ainakin pari minuuttia selkärankaani ja reisien lihaksia päivittäin. Venyttelen kiristyneitä hartioita ja lonkankoukistajia niissä väleissä kun odotan esim. ruoan lämpiämistä tai kahvin tippumista.

Syön puhdasta ruokaa, jonka valmistukseen menee mahdollisimman vähän aikaa. Alla esimerkiksi lempeää lihapataa kantarelli-kookosmaitokastikkeen kera. Valmisteluun meni noin 5 minuuttia, pata oli uunissa 4h jonka aikana kirjoitin. Kun se tuli uunista, heitin kantarellit pannulle kookosmaidon kanssa ja hämmentelin noin 5 minuuttia. Lehtikaalisipsit valmistuivat uunissa tuon saman 5 minuutin aikana heti lihapadan jälkeen. Mustaherukat kävin poimimassa pihalta luontotuokioni aikana.

Hellin itseäni hyvillä ajatuksilla mm. Louise L. Hayn Power Thought Cards -iPhone-applikaation avulla. Otan uuden kortin päivälle heti herättyäni kello 6. Hemmottelen kuuloaistiani Gareth Emeryn trance-podcasteilla, Jipun uudella levyllä ja Johanna Kurkelan enkeliäänellä. Ravitsen mieltäni keskustelemalla päivittäin äitini kanssa meitä innostavista asioista ja sydäntäni käymällä katsomassa mummuani sairaalassa aina kun pystyn kirjoituksesta irtautumaan ja saan kyydin keskustaan.

Näihin asioihin ei mene minulla yhtään enempää aikaa päivässä kuin siihen, että en tekisi niitä. Ihmisen on kuitenkin pakko ottaa edes viiden minuutin taukoja siihen kaikkein intensiivisimpäänkin työpäivään. En lue iltapäivälehtiä, en katso telkkaria, en käy tupakkatauolla enkä hauduta itseäni negatiivisissa ajatuksissa. En ahmi ruokaa stressiin enkä pode huonoa omaatuntoa niinä päivinä kun syön jotain hyvää. Herkuttelen esimerkiksi tummalla suklaalla ja kermakahvilla tai parina iltana viikossa lähituottaja Huuskolan tilan jäätelöllä kun tahdon jotain erityisen hyvää.

Koska kroppani toimii vihdoinkin (lue kilpirauhastarinani kakkososa), laihdun näköjään tällä hetkellä automaattisesti. Vyötäröstäni on itse asiassa lähtenyt kymmenen senttiä parissa viikossa tekemättä mitään muuta kuin näitä pieniä juttuja, joita tein jo aiemminkin.

Keskityn ainoastaan niihin asioihin jotka pitävät mielentilani mahdollisimman luovana, inspiroituneena ja kiitollisena.

Tämä toimii minulle. Kirjastani on tulossa aikamoisen hyvä – vaikka nyt itse sanonkin. Huvittavaa ehkä, mutta inspidoidun itsekin sitä lukiessani ja tekstiä tarkistaessani. Tolkullisen tekstin apostoli ja tietokirjailija Katleena Kortesuo lukee tekstiä viikottain ja yhdessä viilaamme siitä napakampaa ja helpommin ymmärrettävää. Hän on kyllä joku taivaasta tipahtanut enkeli tälle projektilleni! Seuraava kirjani onkin sitten Katleenan kanssa yhdessä kirjoitettu kirja (joka on vielä työn alla). Se ilmestyy ensi vuonna. Tulossa on hervottoman hauskaa tarinaa perheenäidin elämäntapamuutoksesta. Katleena laittaa itsensä likoon ja minä kerron miksi mitäkin tehtiin. Pysykäähän kuulolla 🙂

Olen juuri nyt yksinkertaisesti todella onnellinen. Saan tehdä työkseni sitä mitä rakastan ja missä tiedän olevani hyvä, paikassa joka on minulle yksi maailman tärkeimmistä, juuri omalla rytmilläni.

Toivon sydämestäni, että voin kirjani, blogini ja muiden juttujeni avulla tuoda vaikka juuri sinun elämääsi pilkahduksen tästä hyvästä, jolla minua on jostain syystä siunattu. ”Jokaisen syntymäoikeus on olla onnellinen”, kuten NLP-kouluttajani Ilkka Rajala aina sanoo.

Toivon että voin jakaa jotain sellaista, mikä muuttaa ihmisten elämää pysyvästi paremmaksi.

]]>

Vuoden 2012 inspiroivin tarina

Tämän blogipostin on kirjoittanut mieheni Joni. Alkuperäisen postin ja Jonin blogin muita tekstejä pääset lukemaan tästä.

—————

Muutama päivä takaperin saimme sähköpostin. Eräs auttamamme henkilö kertoi, että hänellä on ystävä, joka tarvitsisi apua ja haluaisi tulla valmennukseemme mutta ”kävi katsomassa sivujanne ja kaikki olivat niin hoikkia”, että jätti ottamatta yhteyttä.

Todellisuus on kuitenkin, että n. 90%:a valmennettavistamme ovat ihan tavallisia ihmisiä ihan tavallisine haasteineen. He ovat ihmisiä, joille liikunta ja ravinto ovat lopulta vain työkaluja mitkä tukevat jaksamaan arjen askareissa, työssä ja kotona perheen kanssa. He ovat ihan tavallisia suomalaisia, jotka haluavat treenata ja syödä elääkseen, eivät elää syödäkseen ja treenatakseen. Tämä on yksi syy miksi ylipäätänsä kirjoitin postauksen nimeltä ”Pari sanaa treenistä, ravinnosta ja elämästä”.

En muista koska viimeksi valmennettavan kanssa olisi keskusteltu, onko 30/30/40 makroravinnejakauma parempi kuin 20/40/40. Noin 90%:a valmennettavistamme haluavat ”vain lisää energiaa jaksaakseen paremmin arjessa, kotona ja työssä” tai ”apua toivottomaan, vuosia jatkuneeseen väsymykseen” tai ”löytää vihdoin jotain pysyvää vuosikausia jatkuneen jojottamisen tilalle”.

—————-

Vaikka näin valmentajana on hienoa auttaa esimerkiksi kamppailu-urheilijaa alkavalla ammattilaisurallansa, on silti vähintään yhtä palkitsevaa auttaa niitä, jotka sitä apua eniten kaipaavat. Illalla päätä tyynyyn painaessa tulee hyvä fiilis, kun tietää että on ehkä voinut yhdessä tiimin kanssa auttaa ihmisiä elämään pidempään ja onnellisemmin, auttaa jaksamaan lasten ja perheen kanssa paremmin ja kyennyt viitoittamaan tietä löytämään se johonkin kadonnut ilo elämästä. Kun he saavat apua, saavutetut tulokset ovat jotain paljon suurempaa ja tärkeämpää kuin kuuluisat ”huikeat -X kiloa Y viikossa”.

Tuossa alla on videohaastattelu eräästä tällaisesta ihan tavallisesta ihmisestä, joka avullamme, kovalla työllä ja hyvällä asenteella on löytänyt uudenlaisen suunnan elämälleen. Video kestää noin kuusi minuuttia. Se on ylipitkä tämän päivän mediassa, mutta pyytäisin että katsot sen kokonaan. Varsinkin jos haluat tietää mitä me teemme. Siinä kiteytyy kaikki mihin me valmennuksillamme tähtäämme.

Elina on juuri ”valmistunut” Oikotie Optimaaliin -valmennuksesta ja loistava esimerkki siitä mihin valmennuksillamme pyrimme: kokonaisvaltaiseen muutokseen fyysisesti ja henkisesti.

Itse asiassa kävin läpi koko kuvaamamme 45 minuutin tallenteen, jolla Elina kertoi pitkän listan oppimistaan asioista: mikä nykyään on paremmin kuin ennen ja miten paluuta entiseen ei enää ole. Koko aikana hän ei maininnut sanaakaan pudotetusta 15 kilosta. Jos minulta kysytään, päivän päätteeksi pudotetut kilot ovat vain saavutetun terveellisen ja tasapainoisen elämän mukanaan tuoma positiivinen lieveilmiö.

—————-

Jonkun aikaa takaperin virittelin alulle projektia erään naisen kanssa, joka on tehnyt vuosikausia töitä heikommista olosuhteista lähtöisin olevien lasten ja nuorten kanssa. Nuoret kertovat usein miten kaikki oli joskus hyvin, mitä kaikkea heillä on elämässään tapahtunut ja miten huonosti nyt menee vaikka halu parempaan on kova. Jossain kohtaa he usein toteavat:

”Mutta kun sä et tiedä mitä mä oon kokenut?”

Tuollainen kysymys on minulle siksi tuttu, että olen lukenut meille tulleita satoja sähköposteja ja käynyt lukuisia puhelinkeskusteluja valmennusta miettivien kanssa. He usein kertovat miten asiat olivat joskus hyvin. Kunnes kävi toisin. Nyt tilanne muistuttaa umpikujaa ja he eivät tiedä mitä tehdä, ”kunpa tietäsit miltä minusta tuntuu”, sanoo moni.

Tykkäsin kovasti siitä filosofiasta millä em. nuoria auttava nainen lähtee aina eteenpäin. Hän toteaa jotain mitä haluaisin myös sinun miettivän:

”Mä en ehkä ymmärrä miten elämä on sua kohdellut, mutta ymmärräthän sä, että se on susta kiinni, mitä tästä eteenpäin tapahtuu ja otatko sä apua vastaan vai et?”

Mitä elämäntapamuutokseen tarvitaan?

Me ei olla painokiloja

Naisilla on käsittämätön taipumus: mittaamme omaa arvoamme vaa’an numeroina.

Tosiasiassa kukaan meistä ei ole numero. Vaa’an lukema ei kerro mitään siitä, mitä on sisällä – saati siitä, mikä kehon todellinen tila on rasvan ja lihaksen suhdelukuina tai kuinka terveitä olemme.

Vaa’an lukeman saa näyttämään vähemmän monella eri tavalla. Voi esimerkiksi vetää viikon kaalisoppakuurin, jonka jälkeen kehosta on varmasti tiristetty ulos jokainen ”turha” nestegramma. Tai hiilihydraatit voi tiputtaa nollaan ja lopettaa liikunnan, jolloin tapahtuu sama asia. Pussikeittodieetti pudottaa painoa supernopeasti, mutta usein vie samalla mukana myös lihaskudosta, jolloin aineenvaihdunta hidastuu.

Keinot on monet, ja on hämmentävää millaisiin mittasuhteisiin naiset antavat toisinaan tämän painodilemman paisua. Kukaan meistä ei kuitenkaan tietääkseni kävele ympäriinsä vaa’an lukema otsaan tatuoituna. Se, mistä elopaino koostuu, merkkaa paljon enemmän kuin pelkkä numero.

Keväällä valmensin erästä sydämellistä, kaunista, menestyvää yrittäjänaista. Hän oli ennen valmennukseen tuloa kirjoittanut mailissaan, että painon junnaaminen tuskastuttaa. Olimme tehneet valmennusta nyt kaksi viikkoa. Hänen painonsa oli tuona päivänä täsmälleen sama kuin aloittaessamme. Edellisen viikon tapaamisessa oli rasvaprosentti ensimmäisen viikon jälkeen tipahtanut kuitenkin jo 1,5 %-yksikköä, joka on hyvin tyypillinen ensimmäisen viikon muutos. Siihen kuuluu useimmiten sekä rasvaa että nestettä (rasvaprosentin mittauspihdit eivät osaa erotella mahdollista kudosturvotusta, joka voi johtua esim. nestehötöstä jota usein kropassa on viljapainotteisen ruokavalion tuloksena).

Tuona päivänä painon ollessa edelleen sama, lohduttelin häntä ennen BioSignature-mittauksen tekemistä, että usein kuitenkin ihopoimujen arvot ropisevat alaspäin vaikka vaaka ei näyttäisi mitään. BioSignature-mittauspihdit ovat äärettömän tarkka mittausväline: ne mittaavat millimetrin kymmenysosia.

Viivotin vieressä mittaa tuumia (2,5cm – ylärivi), millimetrejä ja senttejä (alarivi). Pystytkö havaitsemaan tästä, miten tarkka BioSignature-mittauspihtien asteikko on, jos mittaamme millimetrien kymmenysosia? Sellaisia muutoksia ei pysty havaitsemaan silmillä. Jos esimerkiksi otat nyt tukevan otteen näppiesi väliin jenkkakahvasi kohdasta, montako millimetriä arvelet sen olevan? Jos se muuttuu seuraavaan viikkoon yhden millimetrin, pystytkö tunnistamaan sen sormin? Et pysty 🙂 Mittauspihdit pystyvät.

No, tämänkin ihanan naisen kohdalla oli tosiaan niin, että rasvaprosentti oli ropissut jälleen alaspäin 0,7 %-yksikköä viikossa. Kahden viikon saldo oli siis ollut 2,2 %-yksikköä alaspäin painon pysyessä samana. Kehon rasvaton paino oli noussut 1,5 kiloa pelkän ruokavalio- ja ravintolisämuutoksen myötä.

Proteiinipitoinen aamupala todellakin toimii! Aamupalamuutoksen lisäksi olimme ottaneet käyttöön vahvan omega 3 -öljyn aamuin illoin ja tarkistaneet hänen vatsahappotasonsa, joka oli huono – eli hän otti käyttöön Digest Force -tabletit ruoansulatusta auttamaan. Kyse ei ollut vain numeromuutoksesta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin paranemisesta.

Muutoksia, joita hän oli itse tuossa ajassa huomannut:

  • vyötärön kapeneminen
  • vatsan turvotuksen loppuminen
  • vatsan toiminta säännöllistynyt, toimi nyt paremmin kuin vuosiin
  • olo oli ”raikkaampi”
  • kasvojen turvotus häipynyt
  • vaatteet mahtuivat mukavammin päälle
  • arkiliikunta oli lisääntynyt, kun energiaa on enemmän

Jatkoimme valmennusta viikottain, kunnes hän tunsi pärjäävänsä hyvin jo omillaan. Rasvaprosentti jatkoi tippumistaan ja yrittäjänainen pääsi tavoitteeseensa. Nyt syksyllä hän on hienosti ylläpitänyt tuloksia ja aloittanut lisäksi myös painoharjoittelun.

Mutta – mitä muuta ihmisessä tapahtuu tällaisten muutosten myötä? Mitä merkitystä on rasvaprosentilla tai muilla numeroilla?

Minua ei kiinnosta juurikaan, muuttuuko valmennettavan paino. En ole huolissani, jos paino ei putoa. Sen sijaan olen iloinen, jos se pysyy täysin samana (silloin kun kyseessä on normaalipainoinen henkilö). Miksi? Koska silloin tiedämme, että tilalle on tullut jotain muuta: aktiivista, energiaa kuluttavaa lihaskudosta, tai kenties hänen muut tukikudoksensa jänteitä, niveliä ja luita myöten ovat vahvistuneet. Jos paino pysyy kehossa tässä muodossa, on se ainoastaan positiivinen asia.

Sopiva paino & sopiva rasvaprosentti & riittävän korkea rasvaton paino = kiinteä ja sporttisen näköinen vartalo. Lisäksi niillä elämäntapamuutoksilla, mitä nyt teemme, myös parempi terveys 🙂

Haastan tämän postin lukevat naiset luopumaan ”unelmapaino”-numeroista ja pakonomaisesta dieettaamisesta. Jätä vaa’an lukema omaan arvoonsa, mittaa sellaisia asioita joilla on aidosti merkitystä ja arvosta itseäsi riippumatta siitä, minkä numeron vaaka silmillesi heittää!

Kuvat Expatmum.com ja Amysrobot.com

Mars salille, vaikka oman armaan kanssa

Mars salille, vaikka oman armaan kanssa

Kävimme eilen pitkästä aikaa mieheni Jonin kanssa yhdessä treenaamassa. Kun tutustuimme seitsemän vuotta sitten, oli saliharrastus meille se yhdistävä tekijä. Tuolloin olin treenannut salilla vasta puolisen vuotta tavoitteellisemmin. Joni tsemppasi minua, opetti perusliikkeitä, kannusti säännölliseen treeniin ja rohkaisi tähtäämään fitness-lavalle kun näki innostukseni lajiin. Yhteinen harrastus tekee parisuhteelle hyvää. On mukava nähdä, kun toinen konkreettisesti pitää itsestään huolta fyysisen aktiivisuuden kautta. Jos toinen meinaa joskus jäädä sohvalle, saa toisen päättäväisyys laiskuuden väistymään.

Treeniohjelmassa oli eilen yhteinen käsitreeni:

A1: Dippi 5 x 4-6, tempo 40X0, tauko 10s
A2: Ranskalainen maaten taljassa 5 x 8-10, tempo 30X0, tauko 90s

A3: Leuanveto kapea vastaote 5 x 4-6, tempo 40X0, tauko 10s
A4: Hauiskääntö kulmassa istuen Hammer-mallia 5 x 8-10, tempo 40X0, tauko 90s

Minun voimatasoni ei riitä siihen, että tekisin 4 sekunnin alaslaskuilla omalla painolla noin monta toistoa dippiä ja leuanvetoa, joten teen joko negatiivisia toistoja (pelkkä alaslasku) tai avustettuja toistoja (kuvassa). Nämä ovat hyviä tapoja opetella näitä ns. raskaita perusliikkeitä, jotka ovat parhaita sekä voimatason lisäämiseen että kehonkoostumuksen muuttamiseen.

Sen jälkeen kun meistä molemmat kouluttautuivat personal traineriksi – minä alunperin vuonna 2006 ja Joni tämän vuoden keväällä – on yhteisestä salitreenistä tullut myös jossain määrin haastavaa. Puolison neuvoja on joskus kovin hankala ottaa samalla tavalla kuin täysin ulkopuolisen trainerin 😉 Tämän takia minulla on erillinen valmentaja Janne, joka tekee treeniohjelmani. Janne asuu Helsingissä ja treenauttaa minua kun käyn reissuillani.

Tampereella pyysin taannoin lisäapua Ramilta, joka treenauttaa minua 1-2 kertaa viikossa. Jalkatreeni on ollut yksi murheenkryyni jo monen vuoden ajan pitkään kipuilleen alaselkäni ja etureisiongelmien vuoksi, eikä kantti ja kärsivällisyys aina tahdo kestää yksin treenaamista.

Trainerin valvovan silmän alla ei laiskotella. Siinä unohtuu tekosyyt, kun joku muu on katsomassa vieressä, onko väsymys lihaksissa vai korvien välissä. Liikeradat pysyy puhtaina ja loukkaantumisriski pienenee. Oikein ihmettelen, miten en aiemmin tullut ajatelleeksi tätä? Aivan liian kauan kitkuttelin yksinäni, valitellen kipeitä paikkoja ja kehityksen puutetta. Nyt treeniin on tullut ihan uudenlaista potkua ja innostusta. Tänään vuorossa on jälleen jalkatreeni Ramin kanssa. Oikein odotan, kuinka paljon vahvempi olen jo etukyykyssä kuin viime viikolla 🙂

Voima todellakin tekee onnelliseksi!

Tutustu Optimal Performancen personal trainereihin täällä.

Mietteitä salitreenistä

Mietteitä salitreenistä

Viikko alkaa olla taas lopuillaan ja huomenna teen tapani mukaan tsekkauksen, miten viikon treenit ovat sujuneet. Kirjaan Fitbook-treenipäivyriin sunnuntaisin tulevan viikon suunnitelman. Fitbook on kolmen kuukauden jakson kattava treenipäivis, jossa on jokaiselle päivälle oma aukeamansa. Vasemmalla sivulla on treenisivu ja oikealla ruokapäivis. Sen saa tilattua tuolta linkin sivulta alle 30 eurolla (maksu muistaakseni luottokortilla). Täytän omaani lähes päivittäin treenipäivistä ja aika ajoin ruokapäivistä, kun haluan pysyä paremmin kartalla siitä, mitä suuhun uppoaa. Treenipainojen seuranta motivoi puskemaan omia mukavuusrajoja aina hiukan kauemmas siitä, mihin kuvitteli pystyvänsä. Ja ruokapäivis puolestaan on hyvä tapa tutkia oman kehon reaktioita erilaisiin ruokakokeiluihin.

Salitreenistä kuulee mitä ihmeellisimpiä myyttejä. Usein kuulee sanottavan, ”olen kokeillut salia mutten saanut sillä mitään tuloksia” tai ”salitreeni on tylsää”. Sellainen asia täytyy ainakin mainita tässä vaiheessa, että salilla käyminen ja salilla treenaaminen ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Yllä oleva kuva on otettu sykemittaristani olkapää-rinta-selkätreenin jälkeen – maksimisyke tuon treenin aikana kävi 173:ssa. Kun salilla treenataan, eikä vain käydä, nousevat sykkeet usein hyvinkin korkeiksi ja kulutus on kova 🙂 Yksi parhaista tavoista oppia treenaamaan salilla on kysyä apua joltakulta joka on siellä oikeasti saanut tuloksia. Aina edes personal trainer ei ole paras henkilö – koska läheskään kaikki heistä eivät itse harrasta painoharjoittelua.

Minulle oli alkuvaiheessa iso apu siitä, että treenasin Tampereen Teknillisen Yliopiston ”luolassa” eli salilla jossa etenkin miehet treenasivat oikeasti vapailla painoilla. Vaaleanpunaisia vinyylipainoja ei näkynyt! Kyselin apua ja sain sitä. Opettelin kaikkea mahdollista maastavedosta dippiin ja treenasin punttimimmiystäväni Emman kanssa. Tuolta salilta tarttui lopulta mukaan myös tuo nykyinen aviomieheni 😉

Nykyisin treenaan Tampereella Liikuntakeskus Sykkeellä. Se on yksi Suomen suurimmista kuntokeskuksista. Yritykseni Optimal Performancen toimisto sijaitsee Sykkeen talon alimmassa kerroksessa, joten se on näppärä paikka käydä vaikka keskellä työpäivää. Reissuillani olen treenannut ympäri maailmaa, kenties myös joillakin maailman parhaista saleista. Yllä oleva kuva on otettu Poliquin Strength Institutelta, kouluttajani Charles Poliquinin koulutuskeskuksen salilta Rhode Islandilla. Punttiin hurahtaneet ovat siellä kuin pikkulapset karkkikaupassa. Siellä olen oppinut enemmän painoharjoittelusta kuin missään muualla. Alla oleva kuva on puolestaan Eleikon salilta, Eleiko on kenties maailman paras tanko- ja painovalmistaja. Heidän koulutuskeskuksensa ja tehtaansa sijaitsevat Halmstadissa, Ruotsissa.

Minulle salitreeni on ollut alusta lähtien – ja on edelleen – pääasiassa vapailla painoilla ja jonkin verran taljoilla treenaamista. Laitteita en käytä kovinkaan paljon, paitsi silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia vaikkapa jonkun lihaksen eristämiseen – esimerkiksi reidenkoukistus.

Tällä hetkellä salitreeni tuntuu mukavammalta kuin pitkään aikaan, kun kehoni terveydentila alkaa vihdoin olla niin hyvä että kehityksen oikeasti näkee viikottain. Vuosi sitten olin niin huonossa hapessa massuni takia, että voimatasoistani oli tuohon aikaan jäljellä vain rippeet – eikä treeni todellakaan ollut nautinnollista. On uskomatonta, miten valtavan suuri vaikutus vatsan hyvinvoinnilla ja stressillä voi olla suorituskykyyn. Juuri nyt olen vaan suunnattoman kiitollinen siitä, että kaikki tuntuu menevän parempaan suuntaan. Hitaasti mutta varmasti.

Toistaiseksi en ole vielä keksinyt mitään muuta yhtä tehokasta tapaa laittaa kroppaa kuntoon ja hankkia voimaa arkisiin askareisiin, kuin mitä salitreeni on. Tai oikeaastaan voisin sanoa painoharjoittelu – koska tiedän myös esimerkiksi kahvakuulatreenin ja crossfitin toimivan samaan tarkoitukseen tosi hyvin. Minulle salitreeni on samalla pienimuotoinen meditaatio – sarjojen aikana tulee oltua hetkessä. Mieli rentoutuu ja usein luovuus lähtee liikkeelle. Olen saanut monta yritystoiminnalleni tärkeää ideaa juuri salitreenin aikana. Silloin kun ajatukset myllertävät, minun on tosi hankala treenata salilla. Silloin menen ennemmin vaikka kävelemään ja annan pääkopan tuulettua kunnolla.

Neljä salitreeniä on sellainen määrä, jolla tuloksia näyttää ainakin omalla kohdallani tulevan mukavasti. Treenaan tällä hetkellä kolmijakoisella ohjelmalla, jossa lihasryhmät on jaettu seuraavasti:

  • Päivä 1: Olkapäät, rinta, selkä
  • Päivä 2: Jalat
  • Päivä 3: Kädet, huoltavat liikkeet (kiertäjäkalvosimet, trap 3)

Tässä on yksi viime viikon treeneistäni, päivä jolloin tein kädet ja huoltavat liikkeet. Ensimmäinen numero on treenipaino, sen jälkeen tulevat toistot jotka tein sarjoissa. Tempomerkintä on esimerkiksi 40X0. Ensimmäinen luku on alaslasku tai negatiivinen vaihe, toinen suunnanvaihdos, kolmas noston pituus (X = räjähtävä) ja neljäs suunnanvaihdos. Esimerkiksi hammerkääntö istuen tehdään tempolla 31X1, joka tarkoittaa ripeää nostoa ylös, yhden sekunnin pysäytystä siten että lihasjännitys säilyy yläasennossa, kolmen sekunnin rauhallista laskua alas ja yhden sekunnin pysäytystä alhaalla (kyynärpää suorana, ojentaja jännittyy kevyesti) ennen seuraavaa toistoa. Viimeinen numero on tauko ennen seuraavaa liikettä.

A1. Alaviistopenkki käsipainoilla, neutraali ote – 17,5kg * 6, 5, 4, 4 / 40X0 / 10s
A2. Hauiskääntö vinopenkillä, käsipainoilla, offset-ote (yllä kuvassa) – 10kg * 6, 6, 6, 5 / 40X0 / 60s
B1. Ranskalainen punnerrus, käsipainoilla – 8kg * 9, 8, 7+2, 6+2 / 3010 / 10s
B2. Hammerkääntö istuen, käsipainoilla – 8kg * 10, 9, 8, 8 / 31X1 / 60s
C1. Ulkokiertäjät taljassa, seisten – 5kg * 12, 12, 11, 11 / 40X0 / 45s
C2. Trap 3 -nosto – 3kg * 10, 10, 10, 10 / 30X0 / 60s

Treeniohjelmani suunnittelee tällä hetkellä valmentajani Janne. Hänestä ja kyykkyharjoituksistani kerron jollain toisella kertaa 🙂