Miten univaje vaikuttaa painonhallintaan?

Miten univaje vaikuttaa painonhallintaan?

“Kuvittele lääkäri, joka tietää unesta melkein kaiken mahdollisen ja joka on jopa maanisuuteen asti kurinalainen niin, että pystyy paastoamaan pitkiäkin aikoja. Jopa hänellä, jonka lähtökohdat ovat näin suotuisat, voi olla vaikeuksia pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista univajeen kuorman alla. Ei ihme, että suurin osa meistä, jotka emme ole kontrolloinnin puolijumalia, sortuu nopeasti.”

Näin vitsaili unitutkija Matthew Walker lääkäri Peter Attian podcast-haastattelussa, kun Attia kertoi vähäunisten öiden jälkeisistä hankalista päivistään. Attia totesi himoitsevansa univajeisena pitsaa aamiaiseksi – mutta pystyy pitämään ruokailunsa kurissa tarkalla suunnittelulla, koska tiedostaa taipumuksensa.

Tutkimusten mukaan uni ja erityisesti univaje vaikuttaa monilla tavoilla syömiseen, liikkumiseen ja moneen muuhun painonhallintaa säätelevään asiaan, mm. kylläisyys- ja nälkähormoneihin.

Hyvin nukkuneena:

– teemme parempia valintoja ravinnon suhteen
– syömme vähemmän energiamäärällisesti
– kulutamme enemmän energiaa
– meillä on suurempi motivaatio liikkua ja
– treenaamme intensiivisemmin.

Univajeessa emme harrasta esimerkiksi liikuntaa yhtä todennäköisesti kuin hyvin nukkuneena. Ja jos urheilemme, treeni ei ole yhtä tehokasta kuin kunnon unien jälkeen. Väsymme urheillessa jopa 30 prosenttia nopeammin kuin riittävän unen jälkeen. Maitohappoa kertyy enemmän ja keuhkojen hapenottokyky kärsii.

Vain kuusi tuntia yössä nukkuvat ihmiset saavat ruuasta tutkimusten mukaan suuremman määrän kaloreita kuin riittävästi nukkuvat. Huonosti nukkunut syö huomaamattaan vuorokaudessa jopa 200–500 kaloria enemmän. Tämä voi tarkoittaa jatkuvaa, hidasta painonnousua tai merkittäviä vaikeuksia saada painoa laskemaan. Univajeessa nimittäin myös ravinnon laatu kärsii: himoitsemme epäterveellistä syötävää ja valitsemme herkemmin sipsejä kuin salaattia.

Muutokset syömisen säätelyssä näkyvät jopa aivokuvissa. Kun vähän nukkuneille näytettiin tutkimuksessa kuvia erilaisista ruuista, aivojen alkukantaisemmat osat reagoivat voimakkaasti runsaskalorisiin ruokiin. Väsyneenä etuaivolohkon, joka normaalisti pitäisi mielihalut kurissa, toiminta vaikeutuu.

Hormonaaliset muutokset voivat olla osasyy energiansaannin suurenemiseen väsyneenä. Tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka nukkuvat viikon ajan 4–6 tuntia yössä, kylläisyyshormoni leptiinin eritys laskee. Leptiini kertoo aivoille, kun olemme kylläisiä, ettei enää tarvitse syödä. Vastaavasti nälkää viestivää hormonia, greliiniä, erittyy univajeessa enemmän. Väsyneen aivot luulevat, että täytyy syödä enemmän kuin oikeasti pitäisi.

Kuten Walker ja Attia podcastissa toteavat, koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa nukkua paremmin. Vaikka olisi kärsinyt uniongelmista pitkään, sen ei tarvitse tarkoittaa, ettei tilanne voisi parantua. He vertaavat tilannetta siihen, kun pitkään tupakoinut lopettaa ja terveydentila alkaa parantua: joskus se johtaa laajempaan muutokseen, koska muutos olossa voi motivoida parantamaan muitakin elintapoja.

Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssillani opetellaan yhdessä terveyttä ja painonhallintaa tukevia tapoja, joista yksi on riittävä uni. Sitä pääsee parantamaan heti ennakkomateriaalien avulla, jotka ovat heti näkyvillä kun ilmoittaudut mukaan.

Virallisesti aloitamme Hyvän olon hormonidieetti -valmennuksen 6.1.2020. Ennen vuodenvaihdetta pääset mukaan ennakkohinnalla 79 euroa, sen jälkeen hinta nousee normaaliin 99 euroon. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Kaikki tai ei mitään -asenne toimii harvalle

Kaikki tai ei mitään -asenne toimii harvalle

Kaikki tai ei mitään lienee aika tuttu elämäntapamuutoksen ajattelumalli vähintäänkin yhdelle ihmiselle jonka tunnet, olenko oikeassa?

Nämä ihmiset ovat niitä, jotka hyppäävät vihermehupaastolle sen sijaan että lisäisivät päivään yhden vihermehun muiden tavallisten ruokien kaveriksi.

Jotkut aloittavat vuoden mittaisen karkkilakon hillittömillä sanktioilla. Jämäkkyyteen pyrkiminenoman herkuttelun kanssa (vaikka säännöllisen 3-4h välein syömisen avulla) ja itselleen jonkin hyvän sallisiminen tuntuu heille liian lepsulta.

Toiset ajattelevat olevansa valmiita purkittamaan kaiken ruokansa grammavaa’an kanssa kuukausitolkulla laihtuakseen.

(Tiedän tämän ihmistyypin hyvin, koska olin itsekin ennen sellainen. Vieläkin mieleni ehdottaa näitä rankkoja muutoksia silloin kun olen tyytymätön ja turhautunut omaan vointiini. Enää en kuitenkaan ala toteuttaa kaikkea mitä mieleen juolahtaa, koska tosiasiassa en koskaan saanut pitkäaikaista hyvinvointia ja pysyviä tuloksia näillä keinoilla.)

Jotkut näistä ihmisistä myös onnistuvat näissä kovissa tavoitteissaan, mutta hyvin monet eivät. Tuloksena on usein se “ei mitään” sen sijaan että olisi onnistunut tekemään edes kohtuullisen ja kuitenkin merkityksellisen muutoksen parempaan vaikkapa ruokavalionsa kanssa.

Me Optimal Performancella opetetaan valmennennuksissamme yhtä paljon uusia ajattelutapoja kuin konkreettisia elämäntapoja. Niistä pikkuisen paremmin -asenne on yksi tärkeimmistä. Se tulee käytännössä läpi kaikesta meidän ohjauksesta, kuten myös joustava jämäkkyys.

Näiden ajatusmuutoksen myötä omaa elintapamuutosta ei koskaan tarvitse laittaa paussille: aina voi tehdä jotain pikkuisen paremmin. Se on aina parempi kuin ei mitään. Olipa käynnissä muutto, avioero, pikkuvauva-arki tai työpaikan vaihdos – täydellisyyteen pyrkiminen on silloin pelkkä fantasia, mutta pikkuisen paremmin onnistuu kyllä useimmilta.

Joustava jämäkkyys auttaa ihmistä ohjaamaan omaa toimintaansa fiksusti, ikään kuin viisas vanhempi tekisi. Se vinkkaa, jos kolmatta iltaa putkeen meinaa ottaa pari lasia punaviiniä ja loikoa sohvalla vielä kello 23 katsomassa sarjojen uusintoja. Ja se myös mahdollistaa joustamisen esimerkiksi silloin kun ollaan kaverin nelikymppisillä juhlimassa. Näin sinusta ei tule se partypooper joka kantaa oman broccolini-seitimuhennoksensa rasiassa juhliin.

Ikävä kyllä itse olin takavuosina juuri tämä tyyppi, koska en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä joustavasta jämäkkyydestä. Muun muassa ystäväni polttarit menivät niin, että kun toiset söivät Amarillossa, minä popsin rasiasta omaa grammamitattua ruokaani autossa. Näkökulmani ravitsemukseen oli hyvin mustavalkoinen.

Täydellisyyteen pyrkiminen alkaa usein pidemmän päälle aiheuttaa stressiä. Hyvin mustavalkoisilla rajoituksilla on myös tapana kääntyä syyllisyydeksi, jos emme onnistukaan pysymään tavoitteessamme. Yleisiä kavereita ovat myös epäonnistumisen ja riittämättömyyden fiilikset sekä lopulta itseinho. Ne eivät valitettavasti petaa kauhean hyvää onnistumista pidemmän päälle.

Pyrkimys on siis koko elämän kerralla korjaamisen sijaan havaita sitä, missä voi parantaa edes hieman juuri nyt. Ehkä et pysty syömään ravitsemuksellista täydellisiä lounaita vaikka sen vuoksi, että ruokailet koulussa oppilaisesi kanssa. Mustavalkoiseen ajatteluun sortuva ajattelisi tässä, että “lounas menee aina pilalle, en siis voi terveellistä ruokavaliota, sama vetää läskiksi koko homma”. Mutta ei ravitsemus oikeasti ole näin mustavalkoista!

Pikkuisen paremmin -asennetta harjoitteleva miettisi: miten olisi mahdollista turvata päivän muut ateriat aikaisempaa paremmin? Tai ehkä: en pysty nyt syömään aivan siten kuin haluaisin, mutta voin pyrkiä silti lisäämään kasvisten määrää lautasellani ja näyttää hyvää esimerkkiä oppilaille.

Katso vaikka tätä erinomaista Precision Nutritionin infograafia aiheesta. Et ehkä pysty seiskaan, kasiin tai ysiin, mutta pystyisitkö vaikkapa stressaavan elämänjakson keskellä silti ykköseen, kakkoseen, kolmoseen tai neloseen?

Entä muut muutokset? Et ehkä pysty nukkumaan heti kahdeksaa tuntia yössä, mutta 15 minuuttia pidemmät unet onnistuvat. Tai kenties vauva herättää sinut edelleen 5 kertaa katkoen untasi, mutta hereillä pyörimisen sijaan laitatkin kuulokkeista kuulumaan jooganidran ja lepäät hereillä (kenties lopulta nukahtaen).

Ihan kuten ravitsemuksen kanssa, niin myös muiden hyvinvointitapojen kanssa sinulla on oikeasti paljon valinnan varaa jos omaksut pikkuisen paremmin -asenteen:

Liikuntaa ei tarvitse vetää välittömästi äärilaitaan ja alkaa tähdätä maratonille sohvanpohjalta. Sen sijaan voi ainakin alkaa kävellä aina portaat töissä tai vaikka käydä lyhyillä 15 minuutin iltakävelyillä.

Liikkuvuuden parantamisen ja voimaharjoittelun voi aloittaa tekemällä ensin oman kehon painolla dynaamisia lämmittelyjä 2-4 kertaa viikossa 5-20 minuutin ajan KOTONA ennen kuin lähtee punttisalille lainkaan.

Ja jos salitreeneihin mennessä väsyttää aivan tolkuttomasti vaikkapa huonojen unien jälkeen, voi itselleen todeta että tänään ei ole aika vetää täysillä vaan aivan hyvin voi tehdä puolet treenin sarjoista, tai pelkästään kehonhuoltoa. Meidän valkkujen kanssa tämä on aina mahdollista (ja aika moni asiakas on hämmästynyt asiasta).

Esimerkkejä liikkumisen parantamisesta:

Kuten huomaat, yhtäkkiä elämäntapoihin alkaa tulla melkoisen paljon väljyyttä. Aina on jotakin, mitä voi tehdä, kun ei vedetä kaikki tai ei mitään -asenteella.

Pienet askeleet päivittäin oikeaan suuntaan tuovat isoja tuloksia pidemmällä aikavälillä.

Elämäntapojen kanssa ei siis tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. On ihan luvallista tehdä valinnat juuri siinä hetkessä jossa olet, aina puhtaalta pöydältä. Miten sinä voisit pyrkiä pikkuisen parempaan omien elämäntapojesi kanssa?

Hyvä ravitsemus käytännössä -webinaarin tallenne

Hyvä ravitsemus käytännössä -webinaarin tallenne

Yläpuolelta pääset katsomaan sunnuntaisen webinaarini hyvästä ravitsemuksesta käytännössä.

Näytin webinaarissa muun muassa:

  • useamman nopsan aamupalan ja välipalan
  • kuinka koostetaan hyvä työpaikkalounas (mitä kannattaa jättää pois normaaleihin valintoihin nähden ja mitä ehdottomasti kannattaa tuoda lisää)
  • miten tehdä kotona nopea päivällinen ja
  • kuinka saadaan hyvät unet oikeanlaisella iltapalalla.

Koska olen tämmöinen sählä, niin näköjään joka webinaarissa on yllättysmomenttinsa – tällä kertaa se oli tietokoneen akku joka loppui kesken viimeisten katsojakysymysten (sorry!). Kolmen vuoden takaisen melanooma-uupumus-PTSD-episodin jälkeen muistini ja stressinsietoni eivät ole olleet ihan entisellään. Tämän myötä jännittävissä tilanteissa saatan unohdella asioita, kuten vaikka sitten sen virtajohdon.

Video loppuu siis ilman heippoja, mutta sanon ne tässä: kiitos kun haluat kohentaa omaa jaksamistasi ja kiitos kun olit kuuntelemassa! Ensi kertaan <3

Kun elämäntapamuutos tuntuu mahdottomalta, miten siinä voi onnistua?

Kun elämäntapamuutos tuntuu mahdottomalta, miten siinä voi onnistua?

Moni meistä on hyvä pitämään huolta toisten hyvinvoinnista, mutta unohtaa usein itsensä.

Mitä se edellyttää, että löytää pysyvämmän tavan pitää itsestään huolta?

Entä se, että pääsee eroon ylimääräisistä kiloista ilman itsensä rääkkäämistä?

Elämäntapamme vaikuttavat arjen jaksamiseen ja mm. elimistön aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. Nämä puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka helposti laihdut tai lihot.

Tässä webinaarissa käyn läpi, mitä pysyvän elämäntapamuutoksen tekeminen tarkoittaa. Opit hahmottamaan omia arvojasi ja tuomaan arkeesi lisää tapoja, joiden sivutuotteena paino laskee sopiviin lukemiin ja jaksat paremmin.

Pidin tämän webinaarin tammikuussa 2019.

(Jostain syystä en nyt saa meidän nettiä pelaamaan niin, että nämä webinaarit menisivät niin sujuvasti että videokuva pysyisi mukana äänen kanssa. Tämä on harmillista! Mutta, kuten edellisenkin webinaarin kanssa, suosittelen laittamaan vaikkapa kuulokkeet korville ja lähtemään kävelylle tätä kuunnellen. Tai neulo, venyttele, viikkaa pyykkejä kaappiin, pilko vihanneksia tuleville päiville… käytä aika hyödyksesi 🙂 )

Puhun webinaarissa valmennuksistani, ne löydät aina verkkosivultamme osoitteesta www.optimalperformance.fi. Siellä on ajankohtaiset tiedot alkavista verkkovalmennuksista. Hyvän olon hormonidieetti on alkanut sunnuntaina 13.1.2019 ja Palaudu ja vahvistu -verkkovalmennus alkaa seuraavan kerran helmikuussa 2019.

 

Miksi pysyvä painonpudotus epäonnistuu?

Miksi pysyvä painonpudotus epäonnistuu?

Moni ajattelee, että “se X / Y / Z dieetti oli tosi hyvä – jos mulla olis vaan ollut enemmän itsekuria, olisin kyllä onnistunut”.

Ei näin. Tutkimuksissa pysyvää painonpudotusta ei ennusta mikään tietty dieetti tai makroravinnejakauma.

Pysyvyyttä ennustavat ihan toisenlaiset asiat. Pysyviä tuloksia saaneilla ensimmäinen laihdutusyritys ei usein ole toiminut, eikä välttämättä edes vielä toinen.

Osa näistä pysyvää painonpudostusta ennustavista asioista – kuten vaikkapa säännöllinen ateriarytmi tai aamupalan syöminen – ovat niin perusasioita, että niiden merkitys menee kenties siksi monelta ihmekeinoja etsivältä ohi. Ja osa niistä on asioita, joita tyypillinen laihduttaja ei osaa tulla edes ajatelleeksi, kuten vaikkapa psykologinen joustavuus.

Kuuntele webinaari, niin opit lisää ja ymmärrät miksi mikään tietty dieetti, treeniohjelma tai laihdutuspilleri ei tule ylipaino-ongelmaa ratkaisemaan. Ratkaisu löytyy toisenlaisista asioista.

Hyvän olon hormonidieetti on ohjaamani verkkovalmennus, jossa emme laihduta rajuilla metodeilla. Voi tuntua tylsältä, kun en lupaa nopeita tuloksia. Osa saa toki niitäkin, kuten varmasti missä tahansa valmennuksessa jossa ohjeistetaan syömään niin, että energiansaanti putoaa alle energiankulutuksen. Mutta moni ei onnistu – ja nämä hiljaiset “epäonnistujat” ovat niitä joita emme näe verkkovalmennusten mainoksissa.

//Edit: Lisäsin alle professori Mustajoen blogitekstin lainaukset tammikuussa 2019, sopii niin hyvin tähän aiheeseen:

Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkärin (eli sisätautien erikoislääkäri, professori, painonhallinnan asiantuntija) Pertti Mustajoen blogissa on erinomainen teksti siitä, mitä voimme oppia onnistuneilta laihduttajilta.

Tässä muutama asia Mustajoen & co. tutkimuksesa onnistuneista laihduttajilta (poimin nämä Pertti Mustajoen blogista). Ehkä nämä voivat antaa tsemppistä jos koet aiemmin epäonnistuneesi tai mietit, miten ylipäätään on mahdollista saada painoa pysyvästi pois:

– Onnistujista vähemmän kuin kolmasosa saavutti pysyvän tuloksen ensi yrittämällä => “Jokainen laihduttamiskerta opettaa jotain. Ei ehkä mitään suurta oivallusta, mutta mieleen jää alitajuisia ajatuksia. Sitten toisella tai neljännellä kerralla kypsyt tekemään jotain eri tavalla. Osaat aiempaa enemmän keskittyä muuttamaan tottumuksia pysyvästi.”

– Miehistä 72 % ja naisista puolet oli laihduttanut omin päin. (On siis mahdollista onnistua itsenäisesti, mutta tätä on voinut myös edeltää ajanjakso, jolloin oppia haetaan ulkopuolelta.)

– Yleisin tapa laihduttaa oli hitaasti ruokamuutosten avulla. Joka kymmenes kertoi laihduttaneensa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.

– Puolet kertoivat painon nousseen laihduttamisen jälkeen useita kiloja. Heillä kuitenkin paino jäi reilusti alle alkuperäisen.

– Laihduttajat harrastavat selvästi enemmän liikkumista vapaa-ajalla ja työmatkaliikuntaa kuin muu väestö. Hyvin vähän alkoholia käyttäviä oli laihduttajissa enemmän kuin väestössä. Tupakoimattomia oli hieman enemmän.

– Ennen laihduttamista enemmistö oli syönyt pikaruokia joka viikko, huomattava osa useita kertoja viikossa. Laihduttamisen jälkeen vain seitsemän prosenttia kävi kerran viikossa pikaruokaloissa.

– Muita ruokailumuutoksia mm. (katso kaikki täältä):

  • 78 % oli lisännyt vihannesten syömistä.
  • 68 % oli vähentänyt makeiden leivonnaisten käyttöä.
  • 64 % kertoi vähentäneensä makeisten käyttöä.
  • Lautasmallia oli ennen laihduttamista käyttänyt joka kymmenes, sen jälkeen sitä käytti yli puolet.
  • 33 % oli vähentänyt rasvaisten juustojen syömistä.

// Edit loppuu tähän

HOHD-valmennuksessa (ja muutenkin kaikissa meidän valmennuksissamme) opettelemme terveellisiä, pysyviä elämäntapoja ja uusia ajatusmalleja joita pysyvään painonpudotukseen tarvitaan.

Seuraava valmennus starttaa tammikuussa. Ajantasaiset tiedot valmennuksesta löydät aina täältä.

Videolla puhumme näistä aiheista:

  • 00:00: Joni ja Kaisan esittelyt
  • 01:15: Mistä webinaarissa puhutaan?
  • 03:45: Miten tavat toimivat ja miksi rankat pikadieetit eivät toimi?
  • 09:00: Tapojen syvempi anatomia ja niiden parantaminen – mitä, miten ja miksi?
  • 14:40: Oman tietoisuuden lisääminen tavoista ja toiminnasta ja pitkän aikavälin suunnitelmat
  • 23:00: Mitä tekevät ne ihmiset eri tavoin, jotka onnistuvat pitkän aikavälin painonpudotuksessa?
  • 29:15: Miten pitkään tapojen muuttamisessa kestää?
  • 30:40: Mustavalkoinen ajattelu painonhallinnan esteenä
  • 33:45: Mustavalkoinen ajattelu ei toimi koska elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista
  • 36:40: Omat tunteet ja ylipaino, mitä ajattelet itsestäsi ja mikä avuksi?
  • 39:00: Laihduttajan identiteetti ja painonhallinta
  • 41:40: Sisäinen motivaatio – itseohjautuvuusteoria (kyvykkyys, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys)
  • 46:25: Elinympäristön vaikutukset painonhallintaan (katastrofipäivät, muut ihmiset, työpaikka, koti, jne)
  • 57:30: Panosta kaaospäiviin, koska niissä onnistuminen ratkaisee paljon
  • 59:00: Miten kauan elämäntapojen muuttamisessa ja painonpudotuksessa kestää?
  • 01:01:45: Elätkö syödäksesi vai syötkö elääksesi?
  • 01:03:30: Yhteenvetoa – miksi pysyvä painonpudotus siis epäonnistuu ja ratkaisut?

PS. Lisäilen tänne sivulleni nyt meidän kaikki vanhat, avoimet webinaarit, jos innostuisit vaikka kuuntelemaan näitä kävelenkeilläsi, kotia siivotessasi tai ruokaa laittaessasi 🙂 Näissä on ihan timanttista asiaa, vaikka itse sanonkin! Olen, ja olemme Jonin kanssa, vuosien varrella puhuneet lukemattomista aiheista webinaareissa. Näistä videoista voi saada todella paljon infoa ja apua irti ihan ilmaiseksi.

Kuinka kuntoon kesän jälkeen & hyvät tavoitteet -workshopin videotallenne

Kuinka kuntoon kesän jälkeen & hyvät tavoitteet -workshopin videotallenne

Sunnuntain webinaari oli erilainen kuin webinaarit yleensä: pidin verkkomuotoisen workshopin, jossa kuuntelijat pääsivät kanssani pohtimaan omia tavoitteitaan teemalla “Kuinka kuntoon kesän jälkeen?”.

Mietimme workshopissa, mitä sellaisia asioita elämässä ja hyvinvoinnissamme on joita emme enää halua ja mitä sen sijaan haluaisimme niiden tilalle. Joskus on vaikeaa hahmottaa, mitä oikeastaan haluaa. Olo saattaa olla sekava omien tavoitteiden kanssa, kun on niin monta juttua mitä pitäisi korjata. Ehkä silloin helpottaa, kun kirjoittaa mitä ei halua – esimerkiksi kipeää mahaa, jatkuvaa väsymystä ja vetämätöntä oloa. Kun nämä kääntää toisin päin, ymmärtää mitä oikeastaan haluaa. Tässä tilanteessa se olisi kivuton ja hyvältä tuntuva maha ja virkeä olo.

Pohdimme päämäärätavoitteita ja prosessitavoitteita. Päämäärätavoite on jotain minkä voit mitattavasti saavuttaa, esimerkiksi 70 kilon paino tai se että jaksaa vetää ainakin yhden leuanvedon omalla painolla.

Prosessitavoitteet ovat käyttäytymistä, jota toistetaan päämäärätavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi painotavoitteeseen pääsemiseksi pitää jaksaa ja muistaa syödä säännöllisesti ja riittävän fiksusti, pitää nukkua tarpeeksi jotta univaje ei kostaudu syöpöttelynä ja pitää (mitä todennäköisemmin) liikkua 3-5 kertaa viikossa riittävällä intensiteetillä. Leuanvetotavoitteeseen sen sijaan pitää esimerkiksi alkaa treenata 2-4 kertaa viikossa kuntosalilla, hankkia ohjelma osaavalta valmentajalta ja huolehtia palautumisesta riittävän unen ja ravinnon osalta.

Näiden lisäksi mietimme tunnetavoitteita (niitä varten pdf-työkirjan saat kun lähdet mukaan Hyvän olon hormonidieettiin, tätä en jakanut webinaarissa). Jos päämäärätavoitteet ovat hukassa, voi tunnetavoite kutsua enemmän. Vaikkapa se, että haluaa arjessaan tuntea enemmän levollisuutta. Sen jälkeen pohditaan, mitä pitää tehdä jotta voi tuntea levollisuutta? Jos kokee, että levollisuus syntyy vaikkapa metsäkävelyistä, niin sitten lisätään niitä. Tai jos haluaa lisää hyväntuulisuutta, niin mitä pitää lisätä jotta se toteutuu? Esimerkiksi nähdä ystäviä viikottain tai aloittaa jokin vanha, mutta unohtunut harrastus joka saa hyvälle tuulelle.

Minun valmennukseni ovat aina kokonaisvaltaisempia kuin pelkkiä ohjelistauksia siihen, miten saa röllömahan pois tai selluliitin pois pyllystä. Ei noissakaan tavoitteissa mitään vikaa ole, mutta haluan tuoda kokonaisvaltaista ymmärrystä siihen, miten monesta eri asiasta meidän hyvinvointi koostuu. Vähän kuten eräs naisasiakkaani kerran totesi:

“En saanut kiloja pois laihduttamalla ja itseä ruoskimalla, mutta rakastuminen ja turvallinen parisuhde luonnossa liikkumisesta pitävään mieheen hävittivät 10 kiloa vyötäröltä ja lantiolta.”

On mahdollista omistaa mieletön sixpack tai sileä iho pyöreissä pakaroissa ja silti voida huonosti ja olla väsynyt. Ulkonäkö yksinään ei usein tuo sitä mitä me tavoitteillamme tavoitellaan. Tavoitteiden takana on jokin tunne, jota kaipaamme.

Eli seuraavaksi suosittelenkin, että lataa videolla viitattu pdf-työkirja alta, printtaa se ja nappaa kynä käteen:

Sen jälkeen laita video pyörimään tämän postin alusta. Antoisia kuunteluhetkiä!

Tässä webinaarin sisältö:

00:00: Esittelyt ja alkufiilistelyt

04:21: Jos on tarkoitus päästä kesän jälkeen kuntoon, mitä kannattaa ensimmäisenä miettiä – Mitä et halua? vs Mitä haluat?

12:55: Minkälainen on hyvä tavoite terveydessä, hyvinvoinnissa ja arjen aherruksessa? Päämäärätavoitteet ja prosessitavoitteet

33:00: Tapojen muuttaminen ja niissä onnistuminen, tiukkojen dieettien sudenkuopat

42:45: Viisi kertaa miksi -tehtävä eli miksi tavoitteesi saavuttaminen on sinulle tärkeää?

50:30: Mitä ovat tunnetavoitteet ja miksi ne ovat hyviä?

01:06:00: Katsojakysymyksiin vastauksia:

– Miten pitää kiinni hyvistä rutiineista?
– Vinkkejä gluteenittomaan ja maidottomaan kasvisruokavalioon? => Tutustu VegMeals-ateriasuunnitelmiin ja resepteihin
– Miten masennusta sairastavan olisi hyvä lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?
– Maidottomia välipalavinkkejä? => Puhdistamon Puhdas Snack -patukat ovat käteviä, koodilla KAISAJAAKKOLA saat 15 % alennuksen koko verkkokaupan valikoimasta
– Miten pääsee eroon selluliitista?
– Onko salitreeni välttämätöntä vai riittääkö kehonpainotreeni?
– Mitä vaatii, että pääsee tietynlaiseen kuntoon (rasvaprosentin osalta)? => Cost of getting lean, tutustu infograafiin

————————

Jos haluat lähteä minun kanssani tutkimaan näitä asioista vielä tarkemmin ja kaipaat tukea omaan muutokseesi, niin vielä tämän viikon ajan voi lähteä mukaan maanantaina alkaneeseen Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennukseen. Viimeisiä paikkoja viedään nyt, joten toimi jos haluat mukaan – olet lämpimästi tervetullut ❤️?