Miten univaje vaikuttaa painonhallintaan?

“Kuvittele lääkäri, joka tietää unesta melkein kaiken mahdollisen ja joka on jopa maanisuuteen asti kurinalainen niin, että pystyy paastoamaan pitkiäkin aikoja. Jopa hänellä, jonka lähtökohdat ovat näin suotuisat, voi olla vaikeuksia pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista univajeen kuorman alla. Ei ihme, että suurin osa meistä, jotka emme ole kontrolloinnin puolijumalia, sortuu nopeasti.”

Näin vitsaili unitutkija Matthew Walker lääkäri Peter Attian podcast-haastattelussa, kun Attia kertoi vähäunisten öiden jälkeisistä hankalista päivistään. Attia totesi himoitsevansa univajeisena pitsaa aamiaiseksi – mutta pystyy pitämään ruokailunsa kurissa tarkalla suunnittelulla, koska tiedostaa taipumuksensa.

Tutkimusten mukaan uni ja erityisesti univaje vaikuttaa monilla tavoilla syömiseen, liikkumiseen ja moneen muuhun painonhallintaa säätelevään asiaan, mm. kylläisyys- ja nälkähormoneihin.

Hyvin nukkuneena:

– teemme parempia valintoja ravinnon suhteen
– syömme vähemmän energiamäärällisesti
– kulutamme enemmän energiaa
– meillä on suurempi motivaatio liikkua ja
– treenaamme intensiivisemmin.

Univajeessa emme harrasta esimerkiksi liikuntaa yhtä todennäköisesti kuin hyvin nukkuneena. Ja jos urheilemme, treeni ei ole yhtä tehokasta kuin kunnon unien jälkeen. Väsymme urheillessa jopa 30 prosenttia nopeammin kuin riittävän unen jälkeen. Maitohappoa kertyy enemmän ja keuhkojen hapenottokyky kärsii.

Vain kuusi tuntia yössä nukkuvat ihmiset saavat ruuasta tutkimusten mukaan suuremman määrän kaloreita kuin riittävästi nukkuvat. Huonosti nukkunut syö huomaamattaan vuorokaudessa jopa 200–500 kaloria enemmän. Tämä voi tarkoittaa jatkuvaa, hidasta painonnousua tai merkittäviä vaikeuksia saada painoa laskemaan. Univajeessa nimittäin myös ravinnon laatu kärsii: himoitsemme epäterveellistä syötävää ja valitsemme herkemmin sipsejä kuin salaattia.

Muutokset syömisen säätelyssä näkyvät jopa aivokuvissa. Kun vähän nukkuneille näytettiin tutkimuksessa kuvia erilaisista ruuista, aivojen alkukantaisemmat osat reagoivat voimakkaasti runsaskalorisiin ruokiin. Väsyneenä etuaivolohkon, joka normaalisti pitäisi mielihalut kurissa, toiminta vaikeutuu.

Hormonaaliset muutokset voivat olla osasyy energiansaannin suurenemiseen väsyneenä. Tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka nukkuvat viikon ajan 4–6 tuntia yössä, kylläisyyshormoni leptiinin eritys laskee. Leptiini kertoo aivoille, kun olemme kylläisiä, ettei enää tarvitse syödä. Vastaavasti nälkää viestivää hormonia, greliiniä, erittyy univajeessa enemmän. Väsyneen aivot luulevat, että täytyy syödä enemmän kuin oikeasti pitäisi.

Kuten Walker ja Attia podcastissa toteavat, koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa nukkua paremmin. Vaikka olisi kärsinyt uniongelmista pitkään, sen ei tarvitse tarkoittaa, ettei tilanne voisi parantua. He vertaavat tilannetta siihen, kun pitkään tupakoinut lopettaa ja terveydentila alkaa parantua: joskus se johtaa laajempaan muutokseen, koska muutos olossa voi motivoida parantamaan muitakin elintapoja.

Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssillani opetellaan yhdessä terveyttä ja painonhallintaa tukevia tapoja, joista yksi on riittävä uni. Sitä pääsee parantamaan heti ennakkomateriaalien avulla, jotka ovat heti näkyvillä kun ilmoittaudut mukaan.

Virallisesti aloitamme Hyvän olon hormonidieetti -valmennuksen 6.1.2020. Ennen vuodenvaihdetta pääset mukaan ennakkohinnalla 79 euroa, sen jälkeen hinta nousee normaaliin 99 euroon. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Kategoriat

Share This