mennessä Kaisa | syys 14, 2011 | Kaisan kokemuksia, Treeni, Valmennus
Kävimme eilen pitkästä aikaa mieheni Jonin kanssa yhdessä treenaamassa. Kun tutustuimme seitsemän vuotta sitten, oli saliharrastus meille se yhdistävä tekijä. Tuolloin olin treenannut salilla vasta puolisen vuotta tavoitteellisemmin. Joni tsemppasi minua, opetti perusliikkeitä, kannusti säännölliseen treeniin ja rohkaisi tähtäämään fitness-lavalle kun näki innostukseni lajiin. Yhteinen harrastus tekee parisuhteelle hyvää. On mukava nähdä, kun toinen konkreettisesti pitää itsestään huolta fyysisen aktiivisuuden kautta. Jos toinen meinaa joskus jäädä sohvalle, saa toisen päättäväisyys laiskuuden väistymään.
Treeniohjelmassa oli eilen yhteinen käsitreeni:
A1: Dippi 5 x 4-6, tempo 40X0, tauko 10s
A2: Ranskalainen maaten taljassa 5 x 8-10, tempo 30X0, tauko 90s
A3: Leuanveto kapea vastaote 5 x 4-6, tempo 40X0, tauko 10s
A4: Hauiskääntö kulmassa istuen Hammer-mallia 5 x 8-10, tempo 40X0, tauko 90s
Minun voimatasoni ei riitä siihen, että tekisin 4 sekunnin alaslaskuilla omalla painolla noin monta toistoa dippiä ja leuanvetoa, joten teen joko negatiivisia toistoja (pelkkä alaslasku) tai avustettuja toistoja (kuvassa). Nämä ovat hyviä tapoja opetella näitä ns. raskaita perusliikkeitä, jotka ovat parhaita sekä voimatason lisäämiseen että kehonkoostumuksen muuttamiseen.
Sen jälkeen kun meistä molemmat kouluttautuivat personal traineriksi – minä alunperin vuonna 2006 ja Joni tämän vuoden keväällä – on yhteisestä salitreenistä tullut myös jossain määrin haastavaa. Puolison neuvoja on joskus kovin hankala ottaa samalla tavalla kuin täysin ulkopuolisen trainerin 😉 Tämän takia minulla on erillinen valmentaja Janne, joka tekee treeniohjelmani. Janne asuu Helsingissä ja treenauttaa minua kun käyn reissuillani.
Tampereella pyysin taannoin lisäapua Ramilta, joka treenauttaa minua 1-2 kertaa viikossa. Jalkatreeni on ollut yksi murheenkryyni jo monen vuoden ajan pitkään kipuilleen alaselkäni ja etureisiongelmien vuoksi, eikä kantti ja kärsivällisyys aina tahdo kestää yksin treenaamista.
Trainerin valvovan silmän alla ei laiskotella. Siinä unohtuu tekosyyt, kun joku muu on katsomassa vieressä, onko väsymys lihaksissa vai korvien välissä. Liikeradat pysyy puhtaina ja loukkaantumisriski pienenee. Oikein ihmettelen, miten en aiemmin tullut ajatelleeksi tätä? Aivan liian kauan kitkuttelin yksinäni, valitellen kipeitä paikkoja ja kehityksen puutetta. Nyt treeniin on tullut ihan uudenlaista potkua ja innostusta. Tänään vuorossa on jälleen jalkatreeni Ramin kanssa. Oikein odotan, kuinka paljon vahvempi olen jo etukyykyssä kuin viime viikolla 🙂
Voima todellakin tekee onnelliseksi!
Tutustu Optimal Performancen personal trainereihin täällä.
mennessä Kaisa | syys 13, 2011 | Elämäntavat, Ravinto
Yksi syksyn parhaista asioista ruokarintamalla on lehtikaali (ja tietysti kotimaiset marjat). Lehtikaalia voisi ehkä jonkin mittapuun mukaan nimittää superruoaksi, sillä se on yksi parhaista vihanneksista klorofyllipitoisuutensa, tulehduksen ja syövän torjunnan, antioksidanttipitoisuutensa ja kuitujensa puolesta.
Lehtikaali sisältää mm. isotiosyanaatteja, joilla on havaittu olevan syöpää torjuvia ominaisuuksia. Ne auttavat kehoa detoksifikaatiossa eli myrkkyjen, käytettyjen hormonien ja muiden haitta-aineiden poistossa. Lehtikaali sisältää ainakin 45 eri antioksidanttia, joista runsaimpana kversetiiniä (vaikuttaa mm. immuunipuolustukseen ja voi vähentää allergisia reaktioita histamiinia tasapainottavan vaikutuksensa vuoksi). Vitamiinien puolesta lehtikaali on ravinnepommi, sisältäen etenkin K-vitamiinia jota tarvitaan veren hyytymiseen, A-vitamiinia jota keho käyttää mm. näön ylläpitoon ja C-vitamiinia joka mm. huoltaa lisämunuaisia ja auttaa torjumaan infektioita.
Oma suosikkitapani valmistaa lehtikaalia on hyvin yksinkertainen. Paistan sitä pannulla kookosöljyssä. Jostain syystä kookosöljyn ja lehtikaalin maut sopivat omassa suussani täydellisesti yhteen. Laitan usein todella simppeliä ruokaa, kuten vierestä näkyy. Lautasella on voissa paistettua ja Herbamarella maustettua vaaleaa kalaa, kookosöljyssä paistettua lehtikaalia ja pensasmustikoita.
Viime viikolla olin Turussa Tammen kirjaillassa kertomassa kirjastani. ”Rennompaa elämää” -projektini mukaisesti vietin päivän hengaillen kahviloissa ja tutkiskellen kaupungin antia. Torilla lehtikaalimarkkinat olivat runsaammat kuin olen Tampereella nähnyt missään. Harmitti ihan, kun en voinut ostaa noita ihanuuksia mukaan, olisivat menneet pahaksi ennen kotiin ehtimistä. Hiukan jouduin nauramaan itselleni – kuka oikeasti voi saada kiksejä jostain näin yksinkertaisesta 😉 Taidan olla aikamoinen ruokanörtti. Ehkä ensi kesänä kokeilen kasvattaa lehtikaalia omalla takapihalla.
Tampereella lehtikaalia saa ainakin Armas Maitokaupasta (Tuomiokirkonkatu 17), jossa myydään raakamaitotuotteiden lisäksi myös lähituottajien kasviksia. Samoin kauppahallin Luomu-Ani myy lehtikaalia. Helsingissä tarjontaa lienee monessakin paikassa. Kannattaa kokeilla!
mennessä Kaisa | syys 12, 2011 | Elämäntavat, Kaisan kokemuksia
Viime tiistaina päästyäni GB-Gymin salin ovesta ulos Helsigissä, puhelimeni soi. Tammen myyntipäällikkö Anne soitti kertoakseen, että kirjani ensimmäinen painos on myyty loppuun – kuukaudessa! Tämä tarkoittaa sitä, että kirjaa on suomalaisissa kodeissa jo monta tuhatta kappaletta. Se on aivan huikea saavutus esikoiskirjailijan tietokirjalle – varsinkin tällaisesta aiheesta. Kirja keikkuu elokuun ajalta Suomen 11. myydyimpänä tietokirjana. Hormonidieetti – Opas yksilölliseen täsmälaihdutukseen on tällä hetkellä myös Akateemisen Kirjakaupan kuukauden tietokirja ja saman kaupan 5. myydyin tietokirja.
Alkusyksy kirjan julkaisuineen ja tapahtumineen on nostanut pintaan monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Samalla kun olen jättänyt päivittäistä yksilövalmennustyötä vähemmälle, on tilalle jäänyt aikaa olla omassa rauhassa. Olen iloinnut siitä, että nyt monen vuoden aikana syntynyt oma ravinto- ja elämäntapaideologiani opettaa itse itseään kirjan muodossa. Optimal Performancella valmennukset pyörivät toki tavalliseen tahtiin ja työntekijöillämme on kädet täynnä töitä. Näin yrittäjänä voin olla iloinen sanoessani, että pystyn yritykseni kautta työllistämään monta ihmistä täysipäiväisesti.
Kuten kirjani ensimmäisessä luvussa kerroin, opettelen rennompaa elämänrytmiä jatkuvan paikasta toiseen säntäilyn ja aamusta iltaan puuhaamisen sijaan. Reissuja on kyllä kalenteriin siunaantunut, mutta nekin olen hoitanut leppoisalla rytmillä muun muassa käyden treenaamassa valmentajani kanssa ja harrastaen ”people watchingia” kahviloissa. Kuinka voisin kirjoittaa stressittömämmästä elämästä, jos en itsekään pysty muutoksia tekemään?
Uusi kirjaidea on muhinut korvien välissä ja viime viikkojen aikana sitä on alkanut valua paperille miellekarttojen ja sisällysluettelohahmotelmien muodossa. Minulla on vielä paljon sanottavaa tästä hormoniaiheesta. Aihe kiehtoo minua edelleen valtavasti. Ja kerta toisensa jälkeen olen hämmentynyt miehiltä kuulemastani lauseesta: ”en tiennytkään, että tämä hormonitasapaino on miehellekin niin tärkeä asia”. Tietysti se on. Ilman hormonitoimintaa yksikään meistä ei olisi elossa. Hormonitoiminnasta kannattaa olla kiinnostunut jo ennenkuin epätasapaino kääntyy sairaudeksi, kuten esimerkiksi kakkostyypin diabeteksessa tai kilpirauhasen vajaatoiminnassa käy.
Ihminen on kokonaisuus, jossa mieli ja fyysinen keho käyvät jatkuvaa vuoropuhelua vaikuttaen toisiinsa. Tuntuu hurjalta miettiä reilun vuoden takaista rumbaa, jota elin. Tein töitä ja opiskelin melkein kellon ympäri, joka näkyi ja tuntui voinnissa. Stressaantuneen ihmisen elimistössä moni asia luiskahtaa sijoiltaan. Kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä, verenpaine nousee, rasvanpoltto pysähtyy ja verensokerin hallinta heikkenee. Uni kärsii, ja sen jälkeen kärsii usein kaikki muukin hyvien valintojen tekemisestä ihmissuhteisiin. Väsyneenä on vaikeaa olla parhaimmillaan.
Pidän siitä, että saan olla aktiivinen ja tehdä paljon asioita, mutta ilmeisesti omassakin jaksamisessani on rajat 🙂 Nyt voin paljon paremmin, siitä huolimatta että oma hormonihärdellini ei ihan päättynyt kirjassa kertomiini kokemuksiin. Laboratoriotestit näyttivät nimittäin kilpirauhasen vajaatoimintaa. Siitä kerron myöhemmin lisää – kenties kokemukseni voivat auttaa myös jotakuta muuta.
Eilen Helsinki Day Span Body Holiday -tapahtumassa tapasin Evita-lehden bloggaajan, Minna Hietakankaan. Minna on tehnyt rohkean loikan siihen elämään, jossa sydän ja intuitio sanovat sen mikä on oikein – jättäytynyt hoitovapaalle 16 työvuoden jälkeen hoitamaan pientä Musa-poikaansa. Minna on sädehtivä esimerkki siitä, että oman polun kulkeminen kannattaa. Kun ihminen tekee sitä missä keho, mieli ja sydän kulkevat yhtä ja samaa polkua, tuo hyvinvointi heijastuu koko elämään – ja muihin ihmisiin. Tästä ihmisestä sain päivääni ihanan energialatauksen. Toivon sinulle tähän viikkoon hyviä kohtaamisia 🙂
mennessä Kaisa | syys 1, 2011 | Elämäntavat, Hormonidieetti, Kaisan kokemuksia
Kyllä lepo tekee ihmiselle hyvää! Vihdoin usean ylikierroksilla käydyn yön jälkeen sain nukuttua hyvin. Viime viikot ovat olleet aikamoista pyöritystä reissujen ja kirjan myötä tulleiden työtilaisuuksien parissa. Pyrin pitämään visusti kalenterissani rentoja päiviä, jolloin voin vain olla kotona, puuhastella omia juttuja ja antaa keholle ja mielelle lepoa. Se ei suinkaan aina ole helppoa, ja kehoni ottaa itseensä herkästi kun asioita, päätöksiä ja kaikenlaista tapahtumaa toisensa perään kasautuu lyhyen ajan sisälle. Ajatukset laukkaavat omaa villiä kiitolaukkaansa. Kroppa on väsynyt, mutta silti yön tunteina valveilla ollessa uni ei tule.
Rauhoittuminen tuntuu olevan nykyisin vaikeaa monelle muullekin kuin minulle. Miksi ajattelemme, että meidän pitää olla superihmisiä? Joka suuntaan pitäisi revetä, tehdä palveluksia ja tavata ihmisiä. Rajojen vetäminen on toisinaan hyvin vaikeaa. Kun on monta rautaa tulessa, innostusta puhkuva mieli ja monta hauskaa projektia meneillään, meinaa levon tarpeen toisinaan unohtaa.
Juuri NYT on hyvä aika istua hetki rauhassa ja hengittää syvään. Olla oikeasti tässä hetkessä – juuri tässä näin.
Viime vuosina olen alkanut myöntyä sen ajatuksen suuntaan, että rentoutuminen ja vaikkapa meditaatio voisivat tehdä minulle tosi hyvää. Eilen olin ystäväni Mikon järjestämässä meditaatioillassa. Parin tunnin rauhoittumisen ja mielen tyhjentämisen jälkeen uni tosiaan maistui paremmin kuin viikkokausiin, enkä herännyt kertaakaan koko yönä. Aina ei pelkkä fyysisen kehon optimointi vaikkapa magnesiumia lisäämällä auta, vaan on huomioitava ihmisen moninainen kokonaisuus.
Milloin sinä olet viimeksi vain ollut, ilman mitään virikkeitä, vaikkapa puolen tunnin ajan? Ei lehtiä, kirjaa, nettiä, puhelinta, mp3-soitinta, kalenteria, puhumista, ongelmanratkaisua…? Siten, että keskittymisesi on suuntautunut ainoaan sisäiseen tilaasi, havannoiden ja tarkkaillen sitä?
On harmillista, että niinkin perustavanlaatuinen asia kuin rentoutuminen ja uni ovat ongelmallisia juttuja. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos esimerkiksi uni ei ole kunnossa, ei kovin ihmeellistä hifistelyä esimerkiksi ruokavalion suhteen kannata alkaa tekemään. Perusasioita toki voi laittaa kuntoon – esimerkiksi kasviksia ja hyviä proteiineja lisäämällä – mutta ennen ruokavalion tarkkaa viilausta keskittyisin ensin unen optimointiin. Sillä on valtava vaikutus suorituskykyyn elämässä ja urheilussa.
Jos uni ei ole laadultaan hyvää (eli 8h yhtäjaksoista unta, ei heräilyjä), ei keho voi uudistua kunnolla. Aivojen työkapasiteetti laskee, teemme tyhmiä päätöksiä (”ansaitsen tämän viinerin”). Muistelen kouluttajani Charles Poliquinin sanoneen, että aivot uudistuvat tehokkaimmin kello 22-02 välillä. Jos tuona aikana pää ei ole tyynyssä, eivät aivot uudistu niin tehokkaasti.
Huonon unen vaikutukset hormonitoimintaan ovat merkittävät: koko hormonijärjestemä kärsii. Hiilihydraattien sietokyky laskee, kun insuliinin toiminta heikkenee. Nuorena pitävän ja elimistöä uudistavan kasvuhormonin muodostus vähenee ja rasva alkaa pakkautua helpommin kehoon kurveja peittelemään. Testosteronitaso alenee. Tällainen hormonihärdelli on tosi hyvä juttu, mikäli tavoitteesi on olla pulska, väsynyt, saamaton (niin punkassa kuin töissä) ja näyttää rupsahtaneelta ennen 50-vuotissyntymäpäivääsi.
Nyt siis unta optimoimaan. Kuinka? Kokeile ensin näitä kolmea vinkkiä:
1. Sulje TV, netti, videopelit ja muut elektroniset värkit kello 21. Keksi muuta tekemistä – jotain mitä voit tehdä hämärässä (esim. lukeminen yölampun valossa, kultamurun paijaaminen, jutteleminen, ristikot jne.). Anna kehon ja mielen rauhoittua.
2. Ota reilu annos (600 – 1000mg) magnesiumia kello 18-22 välillä. Hyviä muotoja ovat esimerkiksi magnesiumtauraatti, magnesiumsitraatti ja magnesiumglyserofosfaatti – näitä voit kysyä luontaistuotekaupasta tai ostaa Optimal Performancelta. OP:lta saat myös magnesiumvoidetta, josta magnesium imeytyy ihon kautta verenkiertoon. Voide sopii hyvin niille, joilla on vatsan kanssa ongelmia ja magnesium ei imeydy. Imeytymisongelman paljastaa esimerkiksi lihasten kramppailu magnesiumin syömisestä huolimatta. Ruokakaupoissa ja apteekissa myytävällä magnesiumoksidilla saat vastaavalla annoksella mahdollisesti vieraaksesi aamuyön tunteina kiusallisen varpusparven (vinkki: älä osta sitä, ellet kärsi ummetuksesta).
3. Kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa ennen nukkumaanmenoa. Listaa asioita, joista olet elämässäsi kiitollinen. Minä voisin kirjoittaa tänään esimerkiksi: ”Kiitos, että saan mennä puhumaan Helsingin Kirjamessuille tänä syksynä. Kiitos rakkaasta siskostani. Kiitos uusista ystävistä. Kiitos huikeista työmahdollisuuksista. Kiitos omasta hyvästä lääkäristäni, jonka apuun voin luottaa.” Hyvin yksinkertaista. Tärkeää on, että kirjoitat asioita joista oikeasti tunnet kiitollisuutta. Tämä pieni harjoitus auttaa sinua näkemään elämäsi ja koko maailman hiukan positiivisemmassa valossa. Ja tämän jälkeen ei mennä sitten enää lukemaan iltapäivälehtiä, vaan painetaan pää tyynyyn.
Hyviä unia!
mennessä Kaisa | elo 20, 2011 | Hormonidieetti, Treeni
Valmennuksissa olen huomannut mielenkiintoisen asian toistuvan aina vaan uudelleen. Kun valmennettavat lähtevät muuttamaan ruokavaliotaan pois peruspullamössöstä ja alkavat treenaamaan salilla vapailla painoilla, jotain heissä lähtee liikkeelle. Proteiinin lisäys ruokavalioon ja raskaiden painojen liikuttelu toimivat nimittäin usein kirjaimellisesti potkuna perseelle asioiden aikaansaamisen suhteen myös muussa elämässä.
Mistä tämä sitten johtuu? Villinä arvauksena heitän, että hormoneilla on sormensa pelissä tässäkin asiassa. Raskas painoharjoittelu lisää mm. testosteronin ja kasvuhormonin määrää elimistössä. Testosteronia tarvitaan niin miehen kuin naisenkin kehossa. Ilman testosteronia olemme saamattomia vätyksiä, joilta puuttuu aloitekyky, aikaansaaminen ja itsevarmuus. Fysiologisina ongelmina peliin astuvat väsymys, luuntiheyden heikkeneminen, libidon lasku ja kehon veltostuminen. Miehillä petipuuhat eivät tahdo onnistua ja naisia tuskastuttaa selluliitin muodostuminen.
Alhainen testosteroni tarkoittaa sitä, että mikäli naishormonien taso on edelleen normaali, ovat sukuhormonien suhteet pielessä. Hormoniepätasapaino näkyy ja tuntuu kehossa – ja mielessä. Tämän hetken dilemma lienee se, että kun kuormitumme ympäristöestrogeeneilla riippumatta elämäntavoistamme, heilahtaa tasapaino liiaksi estrogeenin suuntaan molemmilla sukupuolilla.
Kuinka testosteronitasostaan voi sitten pitää huolta? Ensimmäisiä käytännön asioita ovat nämä:
1. Lisää proteiinia ruokavalioon. Proteiinia saat eläinkunnan tuotteista (esim. liha, kala, kananmunat, heraproteiini) ja kasviproteiinien lähteistä (esim. pavut, hamppu- ja riisiproteiini). Älä valitse soijaa, sillä se entisestään kallistaa nais- ja mieshormonien suhteita väärään suuntaan. Yksi leikkelesiivu ei riitä. Proteiinia täytyy tulla reilusti. Jos se ei sula, kyse ei ole siitä että proteiini ei sovi sinulle vaan siitä, että ruoansulatuksesi ei ole kunnossa. Kirjastani saat lisävinkkejä ruoansulatuksen kunnostamiseen.
2. Harrasta raskasta painoharjoittelua vähintään kolmesti viikossa. Testosteronin eritys kiihtyy, kun teet isoja perusliikkeitä, joissa monta lihasryhmää ja niveltä toimii yhtä aikaa: kyykky, maastaveto, dippi, soutuliikkeet, leuanveto. Toistomäärän tulisi pysyä 6-10 toiston välissä. Painon täytyy olla niin raskas, että 10 toiston jälkeen et yksinkertaisesti pysty nostamaan painoa enää. Kun saat lisää fyysistä voimaa, huomaat pian miten se siirtyy myös elämäsi muille osa-alueille.
Jos et tiedä miten salilla treenataan, hanki asiantuntevaa apua. On parempi pulittaa kerran satanen tai kaksi ohjauksesta, kuin hukata aikaa ja energiaa tekemällä asioita väärin. Suosittelen sellaista personal traineria tai valmentajaa, joka itsekin treenaa raskailla painoilla vähintään kolmesti viikossa (eikä ehdota sinulle puhelimessa tai ensitapaamisella laitetreeniä, lenkkeilyä tai jotain muuta kunnollisen painoharjoittelun sijaan) 🙂
3. Vähennä stressiä. Stressi- ja sukuhormonit rakentuvat samoista aineista. Jos stressitasosi on korkea, on mahdollista, että testosteronille ei jää rakennusaineita. Tällöin myös muut sukuhormonit voivat olla vinksallaan. Oletko lupautunut liian moneen asiaan yhtä aikaa? Mitkä asiat ovat ihan oikeasti välttämättömiä tehdä? Tuhlaatko aikaa turhiin asioihin sen sijaan, että tarttuisit toimeen niiden asioiden suhteen joille täytyy tehdä jotain? Ota aikalisä ja istu alas.
Mitä pitäisi olla, jotta tuntisit olosi rennommaksi?
Suurin osa kävelee ympäriinsä siinä kunnossa, että kehon stressinsietokyky on alentunut ravinnepuutosten vuoksi. Ja tämä yksistään on jo keholle stressi!
4. Optimoi ravinnetasapaino – mittauta sinkin ja magnesiumin määrä punasoluista. Testosteronin muodostus vaatii tiettyjen ravinteiden riittävän määrän. Yksi näistä on sinkki. Magnesiumia puolestaan tarvitaan esimerkiksi yllä mainitun alentuneen stressinsietokyvyn normalisointiin. Stressin ja siitä johtuvan huonon ruoansulatuksen ja alentuneen vatsahappotason vuoksi ties kuinka suuri määrä tässäkin maassa nieleskeltyjä sinkki- ja magnesiumpillereitä on yhtä tyhjän kanssa. Ruoansulatuksen optimointi on tämän vuoksi aina ykkösasia. Ellet tiedä mitä tehdä, varaa aika BioSignature-analyysiin – valmentajamme osaavat auttaa sinua.
Saadaksesi dataa nykyhetken tilasta, voit käydä mittauttamassa laboratoriossa sinkin ja magnesiumin määrä punasoluista (esim. www.antioxidant.fi => et tarvitse lähetettä, nämä maksavat yhteensä noin 70 euroa). Näin voit seurata, mitä kehossasi tapahtuu, kun teetät seurantamittauksen esimerkiksi neljän kuukauden jälkeen, muutoksia tehtyäsi.
mennessä Kaisa | elo 7, 2011 | Kaisan kokemuksia, Treeni, Valmennus
Viikko alkaa olla taas lopuillaan ja huomenna teen tapani mukaan tsekkauksen, miten viikon treenit ovat sujuneet. Kirjaan Fitbook-treenipäivyriin sunnuntaisin tulevan viikon suunnitelman. Fitbook on kolmen kuukauden jakson kattava treenipäivis, jossa on jokaiselle päivälle oma aukeamansa. Vasemmalla sivulla on treenisivu ja oikealla ruokapäivis. Sen saa tilattua tuolta linkin sivulta alle 30 eurolla (maksu muistaakseni luottokortilla). Täytän omaani lähes päivittäin treenipäivistä ja aika ajoin ruokapäivistä, kun haluan pysyä paremmin kartalla siitä, mitä suuhun uppoaa. Treenipainojen seuranta motivoi puskemaan omia mukavuusrajoja aina hiukan kauemmas siitä, mihin kuvitteli pystyvänsä. Ja ruokapäivis puolestaan on hyvä tapa tutkia oman kehon reaktioita erilaisiin ruokakokeiluihin.
Salitreenistä kuulee mitä ihmeellisimpiä myyttejä. Usein kuulee sanottavan, ”olen kokeillut salia mutten saanut sillä mitään tuloksia” tai ”salitreeni on tylsää”. Sellainen asia täytyy ainakin mainita tässä vaiheessa, että salilla käyminen ja salilla treenaaminen ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Yllä oleva kuva on otettu sykemittaristani olkapää-rinta-selkätreenin jälkeen – maksimisyke tuon treenin aikana kävi 173:ssa. Kun salilla treenataan, eikä vain käydä, nousevat sykkeet usein hyvinkin korkeiksi ja kulutus on kova 🙂 Yksi parhaista tavoista oppia treenaamaan salilla on kysyä apua joltakulta joka on siellä oikeasti saanut tuloksia. Aina edes personal trainer ei ole paras henkilö – koska läheskään kaikki heistä eivät itse harrasta painoharjoittelua.
Minulle oli alkuvaiheessa iso apu siitä, että treenasin Tampereen Teknillisen Yliopiston ”luolassa” eli salilla jossa etenkin miehet treenasivat oikeasti vapailla painoilla. Vaaleanpunaisia vinyylipainoja ei näkynyt! Kyselin apua ja sain sitä. Opettelin kaikkea mahdollista maastavedosta dippiin ja treenasin punttimimmiystäväni Emman kanssa. Tuolta salilta tarttui lopulta mukaan myös tuo nykyinen aviomieheni 😉
Nykyisin treenaan Tampereella Liikuntakeskus Sykkeellä. Se on yksi Suomen suurimmista kuntokeskuksista. Yritykseni Optimal Performancen toimisto sijaitsee Sykkeen talon alimmassa kerroksessa, joten se on näppärä paikka käydä vaikka keskellä työpäivää. Reissuillani olen treenannut ympäri maailmaa, kenties myös joillakin maailman parhaista saleista. Yllä oleva kuva on otettu Poliquin Strength Institutelta, kouluttajani Charles Poliquinin koulutuskeskuksen salilta Rhode Islandilla. Punttiin hurahtaneet ovat siellä kuin pikkulapset karkkikaupassa. Siellä olen oppinut enemmän painoharjoittelusta kuin missään muualla. Alla oleva kuva on puolestaan Eleikon salilta, Eleiko on kenties maailman paras tanko- ja painovalmistaja. Heidän koulutuskeskuksensa ja tehtaansa sijaitsevat Halmstadissa, Ruotsissa.
Minulle salitreeni on ollut alusta lähtien – ja on edelleen – pääasiassa vapailla painoilla ja jonkin verran taljoilla treenaamista. Laitteita en käytä kovinkaan paljon, paitsi silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia vaikkapa jonkun lihaksen eristämiseen – esimerkiksi reidenkoukistus.
Tällä hetkellä salitreeni tuntuu mukavammalta kuin pitkään aikaan, kun kehoni terveydentila alkaa vihdoin olla niin hyvä että kehityksen oikeasti näkee viikottain. Vuosi sitten olin niin huonossa hapessa massuni takia, että voimatasoistani oli tuohon aikaan jäljellä vain rippeet – eikä treeni todellakaan ollut nautinnollista. On uskomatonta, miten valtavan suuri vaikutus vatsan hyvinvoinnilla ja stressillä voi olla suorituskykyyn. Juuri nyt olen vaan suunnattoman kiitollinen siitä, että kaikki tuntuu menevän parempaan suuntaan. Hitaasti mutta varmasti.
Toistaiseksi en ole vielä keksinyt mitään muuta yhtä tehokasta tapaa laittaa kroppaa kuntoon ja hankkia voimaa arkisiin askareisiin, kuin mitä salitreeni on. Tai oikeaastaan voisin sanoa painoharjoittelu – koska tiedän myös esimerkiksi kahvakuulatreenin ja crossfitin toimivan samaan tarkoitukseen tosi hyvin. Minulle salitreeni on samalla pienimuotoinen meditaatio – sarjojen aikana tulee oltua hetkessä. Mieli rentoutuu ja usein luovuus lähtee liikkeelle. Olen saanut monta yritystoiminnalleni tärkeää ideaa juuri salitreenin aikana. Silloin kun ajatukset myllertävät, minun on tosi hankala treenata salilla. Silloin menen ennemmin vaikka kävelemään ja annan pääkopan tuulettua kunnolla.
Neljä salitreeniä on sellainen määrä, jolla tuloksia näyttää ainakin omalla kohdallani tulevan mukavasti. Treenaan tällä hetkellä kolmijakoisella ohjelmalla, jossa lihasryhmät on jaettu seuraavasti:
- Päivä 1: Olkapäät, rinta, selkä
- Päivä 2: Jalat
- Päivä 3: Kädet, huoltavat liikkeet (kiertäjäkalvosimet, trap 3)
Tässä on yksi viime viikon treeneistäni, päivä jolloin tein kädet ja huoltavat liikkeet. Ensimmäinen numero on treenipaino, sen jälkeen tulevat toistot jotka tein sarjoissa. Tempomerkintä on esimerkiksi 40X0. Ensimmäinen luku on alaslasku tai negatiivinen vaihe, toinen suunnanvaihdos, kolmas noston pituus (X = räjähtävä) ja neljäs suunnanvaihdos. Esimerkiksi hammerkääntö istuen tehdään tempolla 31X1, joka tarkoittaa ripeää nostoa ylös, yhden sekunnin pysäytystä siten että lihasjännitys säilyy yläasennossa, kolmen sekunnin rauhallista laskua alas ja yhden sekunnin pysäytystä alhaalla (kyynärpää suorana, ojentaja jännittyy kevyesti) ennen seuraavaa toistoa. Viimeinen numero on tauko ennen seuraavaa liikettä.
A1. Alaviistopenkki käsipainoilla, neutraali ote – 17,5kg * 6, 5, 4, 4 / 40X0 / 10s
A2. Hauiskääntö vinopenkillä, käsipainoilla, offset-ote (yllä kuvassa) – 10kg * 6, 6, 6, 5 / 40X0 / 60s
B1. Ranskalainen punnerrus, käsipainoilla – 8kg * 9, 8, 7+2, 6+2 / 3010 / 10s
B2. Hammerkääntö istuen, käsipainoilla – 8kg * 10, 9, 8, 8 / 31X1 / 60s
C1. Ulkokiertäjät taljassa, seisten – 5kg * 12, 12, 11, 11 / 40X0 / 45s
C2. Trap 3 -nosto – 3kg * 10, 10, 10, 10 / 30X0 / 60s
Treeniohjelmani suunnittelee tällä hetkellä valmentajani Janne. Hänestä ja kyykkyharjoituksistani kerron jollain toisella kertaa 🙂
![Hormonidieetti-kirja on kaupoissa]()
mennessä Kaisa | elo 5, 2011 | Hormonidieetti, Kirjan kirjoittaminen
Tiedätkö miten hassu fiilis tulee, kun kävelee Akateemiseen kirjakauppaan ja näkee oman kirjansa hyllyssä kaikkien muiden kirjojen joukossa?
Kieltämättä vatsanpohjaa kipristi ja jännä onnentunne täytti koko kehon päästä varpaisiin. Oma kirja kirjakaupoissa – tässäkö se nyt tosiaan on? Vuosi sitten tästä kirjasta ei ollut valmiina muuta kuin ajatukset päässäni ja sisällysluettelo. Toki olin lukenut tuhansia tunteja näistä aiheista ja reissannut ympäri maailmaa koulutuksissa. Tiedonhakuun ja asioiden järjestämiseen käytännön ymmärrykseksi meni eniten aikaa. Suurin osa kirjan teksteistä syntyi lopulta noin kolmen kuukauden aikana vuoden 2011 keväällä. Olen hyvin nopea kirjoittamaan sitten kun istun alas ja vain kirjoitan.
Kirjaa voi tilata Tammen kaupasta nyt kampanjahintaan 20,40e. Kirjakaupoissa hinta näyttää olevan noin 25 euron kieppeillä. Tammen normaalihinta on 27,20e.
Mistä kirja kertoo? Suomen suosituin ravintobloggaaja, Christer Sundqvist tiivisti sen hyvin tähän kirja-arvioonsa:
”Kustannusosakeyhtiö Tammi on julkaissut Kaisa Jaakkolan taidokkaasti kirjoittaman kokonaisvaltaisen laihdutuskirjan. Minä pidin kirjasta. Uskoisin, että sinäkin pidät.
Mikä kirjassa on hyvää?
Ensinnäkin on ilo lukea sujuvasti kirjoitettua kirjaa ruokavaliosta. Tässä kirjassa ei luvata pikaista kilojen karistamista vaan luodaan edellytykset koko elämän kestävälle prosessille, jossa on mahdollisuus saavuttaa optimaalinen elämänhallinta.
Hormonidieetti on täsmälaihdutusta. Kirjassa esitellään lukuisin esimerkein Suomessa toistaiseksi aika vähäiselle huomiolle jääneet Charles Poliquinin täsmäaseet rasvanpolttoon. Rasvan kertyminen elimistöön voidaan estää lieventämällä stressiä, korjaamalla ravitsemukselliset vajeet ja puhdistamalla elimistö myrkyllisistä ainesosista.
Kirjan kiinnostavinta antia on Kaisa Jaakkolan avomielisesti esittelemät omakohtaiset kokemukset hormonien vaikutuksista oman elimistönsä toimintaan. Urheilijatausta on luonut edellytykset hyvinkin tarkalle oman elimistönsä toimintojen analysoinnille. Moni löytää itsensä Jaakkolan kuvaamasta hormonihärdellistä.
Itse uskoisin, että Poliquinin kehittämä BioSignature -menetelmä on saanut parhaan mahdollisen esittelyn tässä Jaakkolan uutuusteoksessa. BioSignature-menetelmä perustuu siihen ilmeisen oikeaan oletukseen, että kehonkoostumus heijastaa hormonitasapainoa. Mittaamalla rasvakerrosten paksuus tietyistä kohdista voidaan arvioida hormonien liian suuri tai pieni määrä ja tehdä tarvittavat muutokset ravitsemukseen ja elämänhallintaan.
Esimerkiksi navan ympärille kertyvä rasvakerros on merkkinä siitä, että elimistö on stressitilassa ja erittää liikaa kortisolia. Jenkkakahvat ovat merkkinä siitä, että suuhun on eksynyt aivan liian paljon hiilihydraatteja. Reisien ja pakaroiden runsaat rasvakerrokset ovat merkkinä naishormonien epätasapainosta. Yläselän paksu ihopoimu viittaa huonoon hiilihydraattien sietokykyyn.
Kirjassa käydään innostavaan tapaan läpi eri keinoja millä saadaan ylimääräiset rasvakerrokset hupenemaan. On hienoa havaita miten rohkeasti Jaakkola liputtaa hiilihydraattien vähentämisen puolesta. Kun turhan suuret hiilihydraattiannokset korvataan laadukkailla rasvoilla ja proteiineilla, voidaan luoda edellytykset pysyvälle hyvää tekevälle elämänmuutokselle.
Suosittelen Kaisa Jaakkolan kirjaa kaikille pysyvästä painonhallinnasta kiinnostuneille suomalaisille, joita kiinnostaa kokonaisvaltainen terveyden ylläpito. En olisi laisinkaan yllättynyt jos kirjankustantaja olisi kiinnostunut tarjoamaan Kaisa Jaakolalle jatko-osaa. Kirjaa lukiessa nimittäin tiedonhalu kasvoi!”
Christer Sundqvist, ravintovalmentaja (FT)
Christer Sundqvist on tutkitusti Suomen suosituin terveysbloggaaja (blogi osoitteessa http://sundqvist.blogspot.com/). Hän toimii sillanrakentajana ja tulkkina viranomaisten antamien tietojen ja laajan kansalaismielipiteen välillä. Hän on mieluusti edistämässä laajapohjaisia, tieteeseen ankkuroituja, vaihtoehtoisia (lue: elinehtoisia) terveyttä tukevia ratkaisuja. Sundqvistilla on biologin koulutus ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 1987. Hän on saavuttanut merkittävää suosiota eri puolilla Suomea puhuessaan terveydestä kansan omalla kielellä ja tuomalla mukaan monia eri ilmaisukeinoja luennoilleen (ravintokaraoke, teatteri, huumori, satiiri, runot, laadukas musiikki). Kirjoissaan hän tuo esille terveysasiat omintakeisen yksinkertaisella tavalla.
mennessä Kaisa | heinä 31, 2011 | Kaisan kokemuksia, Kirjan kirjoittaminen
Huikeaa – kirjani Hormonidieetti kolahtaa kirjakauppoihin ensi viikolla. En taida oikein itsekään ymmärtää, miten merkityksellinen juttu kirjan julkaiseminen on. Se on tuntunut jotenkin niin luonnolliselta jatkumolta kaikelle sille mitä olen tehnyt ja kokenut. Oma jokseenkin kivikkoinenkin tie kehoni kanssa on ollut sellainen oppimatka, että toivon omien kokemusteni ja niiden myötä opiskelemani tiedon voivan auttaa muitakin.
Kirjan synty on ollut aikamoisen ihmeellinen tapahtumien summa. Keväällä 2o10 olin vierailemassa vanhempieni luona Kajaanissa, synnyinsijoillani. Siellä tuhansien kirjojen kirjahyllyjen keskellä istuskellessani tuli isäni kanssa puheeksi eri säätiöiden apurahat. Isäni on kirjoittanut kolme kirjaa Eino Leinosta ja saanut niiden kirjoittamiseen itsekin apurahoja. Kaikki perheessämme äitiäni ja pikkusiskoani myöten ovat aina olleet intohimoisten lukijoiden joukkoa. Yleisin lahja meidän perheessä onkin aina tainnut olla kirja. Alla isä opettaa minua perheen tavoille vajaat 30 vuotta sitten. 😉
Isä siis mainitsi, että juuri tuona päivänä olisi kevään viimeinen hakupäivä Suomen Tietokirjailijoiden esikoiskirjailijan apurahaa varten. Sivulauseessa hän sanoi, etten siihen tietenkään enää ehtisi – kirjeenhän piti olla postissa vain muutamien tuntien kuluttua. No, yllytyshullu kun olen, sanoin että minulla on jo kirjaidea ja pystyn laittamaan sen kyllä paperille hyvinkin lyhyessä ajassa. Niin syntyi parin tunnin aikana kirjan sisällysluettelo ja vein sen postiin.
Iloiseksi yllätyksekseni toukokuun 2010 lopussa sähköpostissani oli viesti Tammelta: ”Onnea apurahasta – joko sinulla on kirjallesi kustantaja?” Tammen edustaja oli nähnyt apurahalistat ennenkuin tieto ehti edes minulle saakka. Tapasimme kesälomani jälkeen elokuun alussa ja allekirjoitin kustannussopimuksen.
Olen hyvin kiitollinen Suomen Tietokirjailijoille saamastani apurahasta ja Kustannusosakeyhtiö Tammelle avusta ison unelmani toteuttamisessa.
Vuoden 2010 lopussa, kamppailtuani omien jatkuvasti hankalammaksi käyneiden terveysongelmieni kanssa, mietin mahtaako koko kirjasta tulla yhtään mitään. Kyseenalaistin oppimiani asioita rankasti. Nyt kun vuoden 2011 aikana matka on vihdoin ollut hiljalleen kohti parempaa, olen yksinkertaisesti onnellinen kaikesta mitä on ollut ja mitä on juuri nyt. Sen olen ymmärtänyt selvemmin kuin ikinä aiemmin, että emme voi huijata kehoa. Se on aina viisaampi kuin oma mieleni ja uskomukset siitä, mikä mielestäni elämäntavoissani on hyvin, ja mitä teen (tai kuvittelen tekeväni) oikein.
Olen vielä matkalla omaan optimaaliseen olotilaani – ja takuulla nöyrempänä, enemmän oppineena ja kiitollisempana kuin jos kaikki olisi käynyt sormia napsauttamalla. Miehelleni Jonille olen erityisen kiitollinen hänen tuestaan. Kuva otettiin viime viikolla Hormonidieetti-kirjan treenikuvauksissa. Treeniohjelmat kuvineen ilmestyvät nettisivuille näinä päivinä.
Tällaiseen projektiin voi siis mahtua monenlaisia epätoivon ja toivon jaksoja. Lopulta kaikki menee juuri niinkuin kuuluu mennä. Vastoinkäymiset voivat aina opettaa jotain. Osaan arvostaa nyt terveyttäni ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ja tulihan noista haasteista kirjaankin oma osansa. Pelkän pinnallisen rasvanpolttokirjan sijaan siitä syntyi selvästi syvällisempi opus. Toivon että myös lukijani saavat kipinän olla kunnossa elämää varten. Ei pelkästään kesää, lomamatkaa, kisatapahtumaa tai muuta yksittäistä hetkeä varten – vaan joka ikistä hetkeä varten.
Kirjan virallinen julkaisupäivä on 2.8.2011. Jotkut Optimal Performancen valmennettavista mainitsivat jo saaneensa kirjan käsiinsä, ja olen saanut positiivisia kommentteja myös lehdistökappaleiden lukijoilta. Hassua, että kirja on ensin muiden käsissä ja sitten vasta näen sen itse. Tuntuu, että kirjoittamisesta on jo ikuisuus, vaikka vasta kesäkuussa päästin kirjan käsistäni viimeisen kerran. Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraavat kuukaudet tuovat tullessaan!
