mennessä admin | elo 4, 2017 | Elämäntavat, Herkut, Rasvanpoltto, Ravinto
Saan Facebookin ja sähköpostin kautta paljon kysymyksiä lukijoiltani. Yksi yleisimmistä koskee laihtumista ja sen vaikeutta.
”Miksi en laihdu? syön aamulla rahkan, lounaalla salaattia kanalla ja kastikkeella, välipalaksi soijajuoman, päivällisellä riisiä, jauhelihaa ja pakastevihanneksia. Syön joskus leipää mutta koitan vältellä hiilareita. oon yrittänyt kaikkea mutta paino ei vain laske!!! Töiden jälkeen käyn kolmesti viikossa jumpissa kuten, piloxingissa, HIIT-tunneilla. mulla on myös välillä hirveä makeanhimo. joskus en voi sille mitään että kun pääsen jumpasta niin haen kaupasta kauheasti herkkuja ja syön kaikki samana iltana. mitä pitäisi tehdä?”
Minulla ei riitä resurssit siihen, että vastaisin kaikkiin kysymyksiin yksityisesti, mutta koska tämä on niin yleinen ja toistuva aihe, vastaan tänne näin blogin muodossa. Nettivastailun haaste on se, että tietoa on rajallisesti enkä tiedä oikeasti tarpeeksi vastatakseni täsmällisesti, joten joudun olettamaan. Siksi koen henkilökohtaisen vastailun hieman epäeettiseksi. Minulla pitäisi olla enemmän tietoa, jotta en uskottele henkilölle vääriä asioita.
Oletan nyt että kysyjä todella syö vain nuo ruoka-aineet joita mainitsee, ja päivät toistuvat samanlaisina (tämä on oikeasti aika harvoin totta). Ihan ensiksi tässä ruokavaliossa pistää silmään se, että se on todennäköisesti niukka energiansaanniltaan. Jos henkilö pysyy ”ruodussa” niin energiaa tulee ehkä 1000-1200kcal riippuen valituista ruoka-aineista (esim. ruokamäärät, kastikkeet, käyttääkö leivänpäällisiä yms). Tällaisesta ruokamäärästä on vaikea pudottaa enää energiansaantia ilman että päädytään mm. vitamiinipuutoksiin. Esimerkiksi kuituja ja mahdollisesti myös monia vitamiineja ja kivenmäis- ja hivenaineita tulee nyt jo liian vähän.
Näin vähäinen syöminen johtaa siihen, että ns. nälkävelka kasvaa. Nälkävelka on ravitsemustieteilijä Patrik Borgin termi, hänen sanoin: ”kysymyksessä on ilmiö, jossa nälän kerryttäminen ilman sen tyydyttämistä johtaa ”velkaan”, jonka elimistö myöhemmin tulee perimään takaisin.” Eli syödään vähemmän kuin kulutetaan (ja usein vähävolyymisia ruoka-aineita, esimerkissä vaikkapa pelkkä rahka ja soijajuoma), josta syntyy nälkä.
Nälkä saattaa tuntua usein holtittomana makeanhimona. Herkkuhetket voivat olla niin runsaita että ne ikään kuin nollaavat koko tilanteen. Pidemmällä aikavälillä päädytään tilanteeseen, jossa syöminen ja energiansaanti ovatkin tasapainossa. Jos niukisteluvaiheita onnistuu pitämään pitkään yllä, on myös mahdollista että aineenvaihdunta hidastuu mm. hormonaalisten säätelymekanismien mennessä epäkuntoon. Tämän jälkeen painonpudotus muuttuu vaikeaksi tai voi olla lähestulkoon mahdotonta ennen kuin tilanne on saatu korjattua.
Ensimmäinen askel mielestäni olisi saada ruokavalio tasapainoon. Syömisen säännöllisyys on jo hyvä, tarvittaisiin vain monipuolisempia aterioita ja isompia annoskokoja. Aamupalalle voisi rahkan kaveriksi lisätä marjoja, pähkinöitä ja kaurahiutaleita. Näistä voi myös tehdä smoothien. Lounaan voi halutessaan pitää vähähiilarisena, mutta kasviksia pitää silloin syödä oikeasti paljon. Rasvoja voisi lisätä lounaaseen vaikka avokadosta ja syödä jälkkäriksi omenan.
Välipala kaipaa tuunausta – aika harvalla nälkä oikeasti pysyy poissa lounaan ja päivälisen välin ja jaksaa urheilla jos välipala on vain nestemäinen juoma. Esimerkiksi proteiinijuoma, banaani ja 1/2 avokado tai kourallinen pähkinöitä olisi jo parempi. Jos jumppa on ollut rankka HIIT-tunti, tarvitaan palautusjuoma. Iltaruoka kuulostaa hyvältä, jos annoskoko on riittävä ja ruoka niin mielekästä syödä, että sekä mieli että keho ovat tyytyväisiä. Pidemmän päälle näin simppeli ruoka voi alkaa tuntua tylsältä.
Iltapalaksi suosittelen kokeilemaan iltapuuroa: esim. kaura- tai hirssipuuro raejuustolla ja marjoilla antaa hyvän unen. Liian vähäinen syöminen usein heikentää myös unta, aiheuttaa yöheräilyä ja sitä kautta häiritsee palautumista. Huono palautuminen ja väsymys taas johtavat makeanhimoon ja siihen, että kroppa on stressaantunut. Liiallinen kehon kokema stressi sekin hankaloittaa painonpudotusta.
Kysymys ”miksi en laihdu” muuttuu siis monimutkaisemmaksi kuin pelkkien ruoka-aineiden listauksella oikeastaan voidaan selvittää. Laihtumiseen vaikuttavat epäsuorasti niin monet tekijät, että pelkällä ruokavalion tarkastelulla emme millään pysty saamaan kysymykseen simppeliä vastausta. Tulisi tietää enemmän henkilön syömishistoriasta, liikunnasta (mieluiten nähdä se miten hän treenaa), unesta, stressin- ja elämänhallinnasta.
Kyse ei ole mistään quick fixistä vaan siitä, että elämäntapoja laitetaan kuntoon pidemmällä aikavälillä. Silloin syöminen on mielekästä myös painonpudotuksen aikana. Painonpudotushaave voi toteutua, vaikka päättäisi huoltaa kehoaan hyvin ja antaa itselleen luvan lopettaa näännytyskuurit.
Tavoitteeseen voi päästä fiksummilla tavoilla: syömällä hyvin, liikkumalla fiksusti ja lepäämällä riittävästi. Silloin itsensä haastaminen epämukavuusalueelle treeneissäkin on mukavaa. Hyvinvoinnin parantamisen ei kuulu olla kärsimystä.
*****
Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennus on erilainen kuin monet nettikurssit: sinä itse valitset, mitä asioita haluat sen aikana opetella. Alkukartoituksen myötä näet, mikä elämäntapojen osa-alue kaipaa eniten petraamista. Valmennus tarjoaa rungon ja ohjeet elämäntapamuutoksille juuri niin lempeällä ja hitaalla, tai tarkalla ja säntillisellä otteella kuin sinä haluat. Ennakkotehtäviin pääset käsiksi heti, ja valmennus alkaa 14.8.2017.
Opastamme sinut joustavan jämäkkyyden ja pikkuisen paremmin -ajatusmaailmamme mukaiseen elämäntapamuutokseen. Teemme muutoksia tehdään terveyttä ja tasapainoista hormonitoimintaa kunnioittaen, ei niitä rikkoen. Mukaan voi tulla elämäntilanteesta riippumatta – liikkumattomuus, krooniset kivut, imetys jne. eivät ole este, koska valmennus mukautuu SINUN tarpeisiisi.
Tule mukaan ottamaan startti parempaan oloon lukemattomien muiden naisten kanssa! Lämminhenkisessä Facebook-ryhmässämme saat tukea jo aiemmin valmennuksen käyneiltä ja tämän kierroksen osallistujilta. Valmennuksen on käynyt läpi jo yli 2500 naista – lue heidän kokemuksiaan täältä.
10 viikkoa hyvän olon valintoja – ymmärrystä hyvinvoinnista loppuelämäksi – ravintoa, lepoa ja liikettä – hinta 99 €
Ilmoittaudu mukaan täältä!
PS. Mietitkö vielä osallistumista? Tässä erään elokuun kurssille kertaajaksi lähteneen mietteitä: ”Kävin ilmoittautumassa mukaan elokuun kurssille, sen myötä sitten taas kertaan talvella opittua. Tämä on kyllä ollut elämäni paras ”dieetti” ja niitähän olen luoja tietää vaikka kuinka tullut tehtyä. Olen kuitenkin jo kauan kaivannut tällaista järkevää ohjenuoraa siihen miten elää ilman kitudieettiä. Parasta tässä on armollisuus jonka myötä minunlaisen suorittaja on vapautunut paljosta stressistä. Kiitos vielä kerran jakamistasi opeista, odotan innolla elokuun starttia, sillä ennakkomateriaali näytti hyvältä!”
*****
Kuvat: Elise Kulmala, Magnetphotography
]]>
mennessä Kaisa | kesä 6, 2017 | Ajatukset, Elämäntavat, Hormonidieetti, Ravinto, Stressinhallinta, Uni, Valmennus
Meillä oli vetämässäni naisten pienryhmävalmennuksessa taannoin mielenkiintoinen tilanne. Valmennuskerran aiheena olivat arvot.
”Arvot kertovat siitä, miten haluat olla suhteessa itseesi, muihin ihmisiin ja ympäristöön”, sanoo psykologi ja suosittujen Joustava mieli -kirjojen kirjoittaja Arto Pietikäinen. Omia arvojaan voi tarkastella miettimällä esimerkiksi millainen äiti ja puoliso haluat olla tai miten haluat toimia työpaikalla. Arvot löytyvät, kun kysyy itseltään ”miten”-kysymyksen: miten haluat toimia suhteessa lapsiisi, puolisoosi, ystäviisi, työkavereihisi tai asiakkaisiisi ja itseesi.
Esimerkiksi ihmissuhteissa tärkeitä arvoja voivat olla läsnäolo ja pyrkimys olla rakastava. Näitä arvoja voi ilmentää erilaisin teoin, vaikkapa niin että kun puoliso tulee töistä kotiin, voin tervehtiä häntä suukottamalla ja kohtaamalla hänet aidosti. Tai kun haen lapsen hoitopaikasta, en puhu puhelimeen vaan tervehdin häntä läsnäollen, halaan ja kuulen mitä hänellä on kerrottavanaan. Aina ei onnistu, mutta se onkin arvojen juju: ne ovat pyrkimyksiä, asioita joita ei koskaan voi saavuttaa. Saavutettavat asiat ovat tavoitteita ja ne ovat eri asia kuin arvot.
Valmennuksessa keskustelimme arvoista ja mietimme, miten omat arvot ilmentyvät arjessa. Kysyin naisilta kysymyksen: jos oman hyvinvointisi vaaliminen olisi tärkein arvosi, niin miten toimisit omassa arjessasi eri tavalla kuin toimit nyt?
Seurasi syvä hiljaisuus. Monet mietteliäät kasvot.
Niin, jos todellakin oma hyvinvointi olisi yksi elämän johtavista arvoista. Uskon, että moni ajatuksissaan toivoo että näin olisi, mutta arki vie mennessään ja oman hyvinvoinnin vaaliminen jää sen jalkoihin. Toisinaan haksahdamme jopa ajattelemaan, että ”emmäämittää”. Ehkä alitajuisesti ajattelemme, ettemme ole sen arvoisia, että ansaitsisimme voida hyvin. ”Mitä väliä on minulla ja omalla hyvinvoinnillani? Paljon tärkempää on, että lapsilla on kaikki hyvin.” Tai paljon tärkeämpää on, että työnantaja on tyytyväinen panokseeni firman eteen.
Minä kumminkin uskon, että valtaosa ihmisistä haluaa pohjimmiltaan voida hyvin. Ja kun näin on, niin ennen pitkää oman hyvinvoinnin laiminlyömisestä seuraa hankala kitka itsen sisällä. Tietää että olisi hyvä toimia toisin, mutta ei vain saa aikaiseksi. Alkaa ahdistaa. Jos ei muu, niin vähintäänkin peilikuva.
Varsinkin äideillä ja vaativassa työssä olevilla naisilla toisten ihmisten agendat ajavat usein oman hyvinvoinnin edelle. Kuskaamme lapsia harrastuksiin, pakkaamme heille eväitä, pesemme pyykkiä, laitamme ruokaa. Töissä uranainen voi tehdä aina vähän extraa, etenkin jos häntä hyväksi kehutaan. Tuntuu hyvältä olla tarpeellinen toisille ja saada arvostusta tekemisestään.
Mutta onko hinta liian suuri, jos oma hyvinvointi jää taka-alalle vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi?
Itsestään huolehtivalle edellinen skenaario voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta tällaisista elämistä me keskustelemma valmennuksissa viikottain. Aina on aikaa tehdä vähän ylitöitä tai leipoa kaikki paakkelssit itse synttäreille. Mutta se, että ottaisi aikaa itsensä liikuttamiseen ja kävelisi päivässä 10 000 askelta, tai ottaisi itselleen eväät töihin on kaukainen haave. Valitettavasti aika usein myös jotain, mikä ei edes ole haave. Ei ole aikaa sellaiseen haaveiluun. Sitä syö vain sen mitä tulee eteen ja jos mitään ei tule, niin illalla voi sitten tyhjentää jääkaapin.
Kun omat arvonsa tunnistaa, alkaa elämäntapamuutoksen tekeminen kummuta pintaa syvemmältä. Voi silti edelleen haluta näyttää tyrmäävältä juhlamekossa, mutta tavoitteella on syvempi kaiku. Muutos alkaa lähteä omista arvoista, halusta tehdä hyvää itselle ja vaalia omaa hyvinvointiaan. Halusta olla energinen ja hyväntuulinen äiti, joka esimerkin kautta ilmentää lapsilleen että on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tai ehkä idearikas ja tuottelias työkaveri, ilman että hyvän työn tekoja tarvitsee tehdä oman terveyden kustannuksella.
Arvot ilmentyvät tekoina. Niiden toteuttaminen palkitsee sisäisesti, vaikka se ei aina suinkaan ole helppoa. Arvojensa eteen voi ja kannattaa ponnistella. Ne palkitsevat suuremmin kuin hetken mielihyvä. Yllä olevassa arvopyramidissa on mainittu esimerkkinä vain muutamia tekoja, miten arvoa ”hyvinvoinnin vaaliminen” voisi toteuttaa.
Jos sinä tekisit itsellesi tällaisen arvopyramidin muutamista johtavista arvoistasi suhteessa itseesi, niin millaisia arvoja kirjaisit siihen? Miten haluat toimia suhteessa kehoosi ja mieleesi? Millaisia kestotavoitteita voisit luoda itsellesi arvojesi kautta? Entä miten ne siirtyisivät teoiksi?
Arvojen mukaan toimiminen palkitsee jo tekemishetkellä, ei vasta sitten kun joku päämäärä on saavutettu. Kun teet itseäsi kohtaan hyviä tekoja, syntyy mielihyvän kokemus jo pelkästä tekemisestä. Aluksi näin ei välttämättä ole, koska ponnistelu ja uuden tekeminen on vaikeaa. Tiedät kuitenkin tekeväsi itsellesi hyvää. Ennen pitkää mielihyväkokemus alkaa syntyä jo tekohetkellä.
Kun teet arvojesi mukaisia tekoja, teet jotain sellaista jolla on merkitystä. Aloittaa voi joka hetki uudestaan.
Minkä teon sinä voisit tehdä jo tänään?
Lähteenä tähän postiin on käytetty Arto Pietikäisen Kohti arvoistasi -kirjaa. Pyramidikuva on mukaeltu kirjan kuvasta, kirjassa s. 41. Suosittelen lämpimästi lukulistalle, jos arvot kiinnostavat aihepiirinä.
————
Jos tunnistat tarvetta alkaa opetella hyvän olon tekoja vankemmalta arvopohjalta kuin aiemmin, niin olet lämpimästi tervetullut Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennukseeni. Kesäkierros alkaa 12.6. ja ennakkotehtävät ovat nyt jo saatavilla, kun ilmoittaudut mukaan. Tämä valmennus sopii kaikille hyvää oloa etsiville, olipa liikakiloja 30 tai ei lainkaan 
Teemme muutoksia jokaisen omaan arkeen sopivalla, rauhallisella tahdilla ilman fiilistä rääkistä. Lue lisää täältä ja tule mukaan!
Naisten kokemuksia Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennuksesta:
”Mä juuri eilen sanoin miehelleni, että mä oon niin onnellinen, että lähdin tähän valmennukseen! Ja mun mies sano, ”niin määki!!!” Se on parikin kertaa sanonut, että missä voi laittaa palautetta, siis kiitosta, Kaisa sulle, tästä valmennuksesta! En olis oikeasti kestänyt ”vanhaa itseäni” enään kauaa, eikä mun perhe! Olen kuulemma paljon rennompi ja iloisempi kuin silloin, kun valmennukseen lähdin, olin jotenkin hukannut itseni.. Valmennuksessa keskitytään myös korvien välin hyvinvointiin, eikä pelkkään ruuan punnitukseen ja hampaat irvessä treenaamiseen. Itselleen täytyy olla sopivasti armollinen ja kuunnella itseään. Ja siltikin voi saada tuloksia (esim.lihasta ja paremman mielen).” -Nelly
”Mä lähin laihtuu ja tadaa – vaatteet alkanu suurentuu mun päällä! 
Mun vatsa kiittää puhtaast ruuast! Koko kroppa kiittää unest ja ravintolisist! Koko eukko kiittää mielen rauhottamisest ja joogast! Ennen kurssii en oo tajunnu et KOKONAISUUS on se avain hyvinvointii!!! Tää on ollu HUIPPUHYVÄ koko kurssi – ei mitää liikaa eikä liian vähä! KIITOS KAISA JA MUUT! Matka jatkuu!” – Tiina
”Kuten joskus aiemminkin sanonut että tämä kurssi ei ollut sitä mitä odotin ja olikin sitä mitä tarvitsin. Olo on vahvistunut kertauskurssin myötä. Oma mieli on rauhoittunut, ei jatkuvaa dieetistä toiseen hyppimistä, sunnuntai-iltaisia suunnitteluja millä ne kilot sitten lähtisi ja joka maanantaista kurinpalautusta.” -Hanna
”Tämä valmennus on kokonaisvaltainen ja elämäänsopiva 
Pelkkää ruokaan ja syömiseen tai liikkumiseen keskittyminen ei johda pitkälle, ellet ole puoliammattilainen tai elämässä ei ole muuta, vaan voit vain keskittyä vain omaan olemiseesi. Tämä valmennus mahtuu jokaisen elämään ja antaa hyvät raamit hyvinvoinnin rakentamiselle ihan normaalille ihmiselle. Ei tarvitse olla superurheilija tai fitnesstyyppi, vaan hyvä olo löytyy jokaisen ihan omasta elämästä, kun sitä alkaa katsoa oikeasta näkökulmasta ja hoitaa kokonaisuutena. Perus laihdutusohjeet ei kertakaikkiaan toimi, vaan niillä saa vain kropan sekaisin. Tämä valmennus mahdollistaa elämänmittaisen hyvinvoinnin, jos sitä haluaa. ” -Teija
mennessä Kaisa | touko 30, 2017 | Elämäntavat, Mielen hyvinvointi, Ravinto
Seurasin tuossa vierestä, kun Joni piti ravintovalmentajalleen Annalle ruokapäiväkirjaa ja mittaili syömisiään vajaan viikon ajan. Tämä pikku kokeilu herätti kiinnostavia keskusteluita meidän kotikeittiössä. Aina ei varmasti ole helppoa olla ravintovalmentajan mies. Myönnän kyllä tyrkkiväni vihanneksia Jonin lautaselle ja muistuttavani vitamiineista… enkä ehkä aina pysty pitämään myöskään suutani kiinni miehen ruokahaaveista (”jos kaikki ruoka tuottais samat vasteet, söisin pelkkää Hesburgeria!”).
Jonin havaintoja Optimal Performancen Facebookissa. Jos et vielä seuraa meitä, niin tulepas seuraamaan tästä! Et koskaan missaa meidän postejamme kun klikkaat sivulla ”Liked” viwerestä kohtaa ”Following” ja laitat”notifications” ja ”see first” -asetukset päälle.
Joni havahtui ruokapäiviksensä kautta siihen, että riittävä tavallisen ruuan tankkaaminen säännöllisin väliajoin on aikamoisen haastavaa. Useampana päivänä hän tuli kotiin ja oli syönyt vasta aamupalan ja lounaan. Jos kello 17 energiaa on tullut 1200-1500 kaloria, niin se on urheilevalle miehelle (ja naiselle) melkoisen vähän. Jotta urheileva mies saa energiantarpeensa (n. 3000-3500 kcal) päivän mittaan täyteen, pitäisi kotiin tullessa olla valtaosa päivän ruuista jo syöty.
Mitä tästä energiavajeessa olosta seuraa? Biologia ottaa ohjat ja pyrkii ohjaamaan käyttäytymistä suuntaan, jonka kautta energiavaje saadaan paikattua. Verensokeri pitää saada ylös ja ruokaa koneeseen. Toisin sanoen alkaa tehdä mieli jotain energiapitoista herkkuruokaa. Aika monelle käy niin, että illan mittaan jääkaapin ovi lonksuu, leipä poikineen katoaa jonnekin mustaan aukkoon ja illan päätteeksi kaapeista menee vielä vierasvaratkin. Napostelemalla energiavajeen paikkaa helposti. Kun napostelu juurtuu tavaksi, heilahtaa energiansaanti heilahtaa herkästi plussalle. Tällöin pidemmällä aikavälillä rasvaa alkaa kertyä kroppaan.
Koska minä kokkaan meillä pääsääntöisesti puhdasta perusruokaa, niin se ei ole tolkuttoman energiapitoista. Sitä täytyisi siis syödä riittävän usein jotta elimistön energiantarve oikeasti tulee täytetyksi. Jos Joni tulee kotiin karmeassa nälässä syötyään aivan liian vähän pitkin päivää, ei nälkä lähdekään iltaruualla, koska iltaruuan energiamäärä jää liian vähäiseksi. Tämän myötä käy niin, että vaikka Joni söisikin päivällisen kello 18, niin energiavaje on edelleen olemassa. Tässä vaiheessa päivää energiansaanti saattaa olla jossain 2000-2200 kalorin paikkeilla. Ollaan siis jopa yli kolmannes miinuksella kulutukseen nähden.
Joku voisi ajatella että ”hei, mahtavaa – tuollahan siis laihtuu!” – mutta tämä on ajatteluansa. Nimittäin kroppa ei tykkää rankasta energiavajeesta. Energiavaje tarkoittaa evoluution näkökulmasta sitä, että tänään ei olla saatu saalista ja nälänhätä uhkaa. Sen takia biologiasi yrittää ohjata sinua paikkaamaan vajetta, joko huomaamattasi (esim. halu napostella) tai niin että tunnet pohjatonta nälkää joka ei meinaa mennä pois syömällä fiksua ruokaa. Jonin kohdalla en siis ihmettele yhtään, mistä impulssi naposteluun tulee.
Meidän kaapeista häviää viikottain vauhdikkaalla tahdilla kuivatut luumut, mulperit, tumma suklaa ja pähkinät. Kilon pussi cashewpähkinöitä katoaa toistuvasti aikamoisella vauhdilla. Tämän ruokapäiväkirjakokeilun myötä myös Jonille selvisi, minne kaikki pähkinät ovat menneet. Heh.
Jos haluat napostelun kuriin, niin kokeile näitä viittä vinkkiä:
1. Korjaa ateriarytmisi.
Usein napostelu johtuu siitä, että et ole syönyt riittävästi kunnon ruokaa. Syötkö neljästä kuuteen kertaa päivässä kunnollisen aterian tai välipalan? Jos et, niin tee tämä muutos ensiksi. Jos syöt harvemmin, täytyisi aterioiden koostumukseen kiinnittää erityistä huomiota. Harvemmin syödessä täytyy pitää huolta siitä, että ateriat ovat riittävän ravinnerikkaita (jotta saat mm. päivän vitamiini- ja mineraalitarpeet täyteen) ja riittävän energiatiheitä (jotta et jää tolkuttomaan energiavajeeseen). Liian harva ateriarytmi on usein napostelun kiihdyttäjä.
Syö aamupalan ja lounaan välillä vaikkapa hedelmä ja kourallinen pähkinöitä, ja iltapäivällä esimerkiksi kulhollinen raejuustoa, marjoja ja auringonsiemeniä. Näin saat yksinkertaisella tavalla jo kaksi ruokailukertaa lisää päivään etkä mene esimerkiksi nälkäisenä kauppaan. Aika moni tunnistaa itsensä autonapostelijaksi – kaupan ja kotioven välillä ehtii nappailla suuhunsa yllättävän paljon kaikenlaista hyvää!
2. Syö täyttävämpää ja ravinnerikkaampaa ruokaa
Joskus loputon nälkä johtuu siitä, että ruokasi ovat liian niukkoja volyymiltaan ja sisältävät turhan vähän kylläisyyttä ylläpitävää proteiinia, rasvaa ja kuitua. Tarvitset jokaiselle aterialle jotain proteiini- ja/tai rasvapitoista. Kuituja ja volyymia ruoka-annokseen saat helposti vihanneksista, marjoista ja hedelmistä.
Esimerkiksi pelkkä kaurapuuro mehukeitolla on liian köyhä aamupala, vaikka moni mieltääkin tämän ”terveelliseksi aamupalaksi”. Siitä puuttuu proteiini ja rasvat kokonaan. Syö puuron kaverina vaikkapa keitettyä kananmunaa ja ripottele puuron päälle hampunsiemeniä tai pieni kourallinen pähkinöitä. Välipalaksi pelkkä proteiinipatukka on myös liian niukka. Lisää sen kaveriksi vaikka rasiallinen kirsikkatomaatteja, niin ollaan jo pidemmällä.
Jos haluat terveellisempää naposteltavaa, kata illalla telkkarin ääreen lautaselle vaikkapa pensasmustikoita, 10 % rasvaa sisältävää juustoa, porkkana- ja paprikatikkuja ja dipiksi hummusta. Paljon parempi vaihtoehto kuin jääkaapista vaivihkaa suuhun hamutut meetvurstit ja kaapista napatut maitosuklaat. Kun herkuttelet, herkuttele tietoisesti ja oikeasti syömisestä nauttien – ei niin ettet edes tiedä syöneesi jotain hyvää!
3. Nuku enemmän tai korjaa unen laatua
Jos olet väsynyt, sinun tekee todennäköisemmin mieli hyvää. Väsyneenä myös impulssikontrolli on heikompi etkä ole tietoinen valinnoistasi. Mitä virkeämpi olet, sitä helpompi on tehdä tietoisesti hyviä ruokavalintoja. Pystyt vastustamaan kiusauksia helpommin.
Korjaa untasi ensisijaisesti lisäämällä unitunteja siten, että nukut 7,5-9 tuntia yössä. Jos olet väsynyt riittävästä unimäärästä huolimatta, on unesi todennäköisesti huonolaatuista eikä se palauta elimistöäsi riittävän hyvin. Pyri parantamaan unen laatua esimerkiksi: 1) sulkemalla elektroniset laitteet ainakin tuntia ennen nukkumaannmenoa (somen ja sähköpostin räpellys pois sängystä!), 2) ottamalla laadukasta magnesiumia 300-800 mg illan aterioiden yhteydessä (lue pidempi tekstini magnesiumista täältä) ja 3) jättämällä kofeiinipitoiset juomat, kuten kahvin, pois kello 16 jälkeen.
4. Syö tietoisemmin
Usein mikä tahansa ravintomuutoksen tekeminen saa sinut ajattelemaan tarkemmin syömistäsi. Valmennusryhmäni naiset kommentoivat, että pelkästään ravinnosta puhuminen joka viikko on saanut ajattelemaan tarkemmin omaa syömistä ja tekemään siihen pieniä muutoksia. Juuri tämä on avain – tietoisuus. On vaikeaa muuttaa jotain mistä et ole tietoinen.
Ala siis huomioida, millaisissa tilanteissa syöt ja millä tavalla. Miten toimit väsyneenä? Miten toimit virkeänä? Entä mitä tapahtuu työpaikalla, kun stressi painaa päälle? Miten syöt kavereiden seurassa, ulkona syödessä? Mitä tapahtuu kun tulet töistä kotiin? Ja niin edelleen.
Ruokapäiväkirja ja kuvien ottaminen ruuasta on hyvä tapa tulla tietoisemmaksi omasta syömisestään. Ruokia voi kuvata ihan vain itselleen dokumentaatioksi. Kaikkea ei tarvitse pistää Instagramiin 🙂
5. Uskalla syödä tarpeeksi
Moni nainen pyrkii koko ajan syömään niukasti. Tätä toimintaa voi ohjata esimerkiksi alitajuinen uskomus siitä, että naisten ei kuulu syödä paljon. Minä olen eri mieltä. On paljon järkevämpää syödä kunnolla ruoka-aikaan kuin syödä huomaamatta pitkin päivää. Ensimmäisellä tavalla lopputulos terveyden, kehonkoostumuksen ja jaksamisen suhteen on paljon parempi. Napostellessa ravintovalinnat harvemmin ovat niitä maailman fiksuimpia. En ole koskaan kuullut että kukaan olisi napostellut itseään lihavaksi parsakaalilla. Mutta popcornit… keksit… pähkinät… suklaakarkit… juustonsiivut… leipäpalat… ja niin edelleen.
Mitä jos antaisit itsellesi luvan syödä riittävän paljon ruoka-aikaan? Ei pelkkää kuivaa kanasalaattia ilman kastiketta lounaaksi, vaan sellainen annos jonka jälkeen olo on ihan oikeasti kylläinen. Oman kämmenellisesi verran kanaa, oman nyrkillisesi verran jotain tärkkelyspitoista hiilihydraattilisuketta kuten riisi, peruna tai täysjyväpasta, ja siihen kaveriksi vielä puoli lautasellista kasviksia. Maltilla kastiketta, jos lainkaan. Jälkiruuaksi hedelmä, jos makeaa tekee mieli. Sen jälkeen 2,5-4h ajan suu kiinni (tai purkka suuhun jos jotain pitää mutustaa) – ja sitten seuraava ruokailu. Miltä kuulostaisi?
Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua. Muista, että tapojen muutos vaatii aikaa – tämä ei tule tapahtumaan päivässä tai edes viikossa! Heti ei tarvitse olla valmista. Tsemppiä!
————
Jos kaipaat omaan elämäntapamuutokseesi inspiraatiota ja ammattitaitoista ohjausta, olet lämpimästi tervetullut Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennukseeni. Kesäkierros alkaa 12.6. ja ennakkotehtävät ovat nyt jo saatavilla, kun ilmoittaudut mukaan. Tämä valmennus sopii kaikille hyvää oloa etsiville, olipa liikakiloja 30 tai ei lainkaan Teemme muutoksia jokaisen omaan arkeen sopivalla, rauhallisella tahdilla ilman fiilistä rääkistä. Lue lisää täältä ja tule mukaan!
Naisten kokemuksia Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennuksesta:
”Mä juuri eilen sanoin miehelleni, että mä oon niin onnellinen, että lähdin tähän valmennukseen! Ja mun mies sano, ”niin määki!!!” Se on parikin kertaa sanonut, että missä voi laittaa palautetta, siis kiitosta, Kaisa sulle, tästä valmennuksesta! En olis oikeasti kestänyt ”vanhaa itseäni” enään kauaa, eikä mun perhe! Olen kuulemma paljon rennompi ja iloisempi kuin silloin, kun valmennukseen lähdin, olin jotenkin hukannut itseni.. Valmennuksessa keskitytään myös korvien välin hyvinvointiin, eikä pelkkään ruuan punnitukseen ja hampaat irvessä treenaamiseen. Itselleen täytyy olla sopivasti armollinen ja kuunnella itseään. Ja siltikin voi saada tuloksia (esim.lihasta ja paremman mielen).” -Nelly
”Mä lähin laihtuu ja tadaa – vaatteet alkanu suurentuu mun päällä! Mun vatsa kiittää puhtaast ruuast! Koko kroppa kiittää unest ja ravintolisist! Koko eukko kiittää mielen rauhottamisest ja joogast! Ennen kurssii en oo tajunnu et KOKONAISUUS on se avain hyvinvointii!!! Tää on ollu HUIPPUHYVÄ koko kurssi – ei mitää liikaa eikä liian vähä! KIITOS KAISA JA MUUT! Matka jatkuu!” – Tiina
”Kuten joskus aiemminkin sanonut että tämä kurssi ei ollut sitä mitä odotin ja olikin sitä mitä tarvitsin. Olo on vahvistunut kertauskurssin myötä. Oma mieli on rauhoittunut, ei jatkuvaa dieetistä toiseen hyppimistä, sunnuntai-iltaisia suunnitteluja millä ne kilot sitten lähtisi ja joka maanantaista kurinpalautusta.” -Hanna
”Tämä valmennus on kokonaisvaltainen ja elämäänsopiva Pelkkää ruokaan ja syömiseen tai liikkumiseen keskittyminen ei johda pitkälle, ellet ole puoliammattilainen tai elämässä ei ole muuta, vaan voit vain keskittyä vain omaan olemiseesi. Tämä valmennus mahtuu jokaisen elämään ja antaa hyvät raamit hyvinvoinnin rakentamiselle ihan normaalille ihmiselle. Ei tarvitse olla superurheilija tai fitnesstyyppi, vaan hyvä olo löytyy jokaisen ihan omasta elämästä, kun sitä alkaa katsoa oikeasta näkökulmasta ja hoitaa kokonaisuutena. Perus laihdutusohjeet ei kertakaikkiaan toimi, vaan niillä saa vain kropan sekaisin. Tämä valmennus mahdollistaa elämänmittaisen hyvinvoinnin, jos sitä haluaa. ” -Teija
mennessä Kaisa | tammi 4, 2017 | Ajatukset, Hormonidieetti, Rasvanpoltto, Ravinto
Pitäiskö minun syödä gluteenitonta ruokaa? Olisiko maidoton kumminkin parempi tai hyvä tuohon kylkeen? Tykkään rahkasta mutta sekö pitää nyt jättää pois? Joku sanoi että vähintäänkin raejuustoa pitää välttää kun siinä on kaseiinia?
Ja siis pitääkö nyt hiilareita syödä vai vältellä? Aamulla vai illalla? Ai siis mitään muuta ei saa syödä kuin pelkästään vihreitä vihanneksia? No nyt ahdistaa kun menin äsken syömään porkkanan. Entäs leipä, tuhoutuuko suolinukka kun nyt ostin kauraleipää joka on leivottu ruisjauhoa käyttäen ja ruisjauhossahan on gluteenia? Ja mitenkäs iltasyöminen, luin että keho ei puhdistu ellei paastoa puolta vuorokautta? Vähintäänkin sokeri on pakko karsia, kun luin jostain että addiktoi ihan kuten heroiini!
Entä voinko enää juoda kahviani maidolla, kun jossain sanottiin että siihen pitäisi sekoittaa voita ja jotain rasvanpolttoöljyjä ja tämä kuulostaa mielestäni todella kummalliselta kun ei meillä työpaikan kahvihuoneessa sellaisia ole tarjolla? Niin ja lounasruokalassako ei voi enää syödä kun siellä kaikki ei ole luomua ja lähiruokaa?
Olen myös vähän huolestunut eläinperäisistä ruuista, ehkä täytyisi vaihtaa kokonaan vegaaniruokavalioon? Olisikohan se paras aloittaa smoothie- tai mehupaastolla? Ai niin mutta olikos hedelmissä fruktoosia, joku sanoi että siitä voi tulla maksavaurioita – on siis paras varmaan jättää hedelmätkin pois? Olen niin sekaisin että kaupan hyllyllä purskahdin itkuun kun siellä ei ollutkaan smoothieohjeessa mainittua luomulehtikaalia… ehkä alan vain valoravinnolle?
Kun vuosi vaihtui, alkoi juhlaruuista nauttimisen (tai ahdistumisen) jälkeen monessa kodissa jälleen ruokavalion vatvominen. Ruokaviidakossa ollaan yhä enemmän sekaisin. Suuntauksia on valtavasti ja kaikki valmennustahot toitottavat omaa totuuttaan asioista. Mitä shokeeraavampaa, sen parempi. Mitä enemmän rajoituksia ja (usein heppoisia) perusteluja niihin, sitä herkemmin tietämätön mieli menee lankaan. On niin helppo uskoa, kun asiantuntija sanoo jotain ja näyttää viereen muutoskuvia.
Yllä olevat kysymykset ovat niitä, joita saan Facebook-viestien, sähköpostin ja Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssin kautta. No ok, valoravinnosta ei sentään kukaan ole kysynyt! Mutta selväksi on käynyt se, että ruoka ei ole enää ruokaa. Siihen sitoutuu hyvin paljon erilaisia tunteita: onnistumista, epäonnistumista, kontrollointia, isoja toiveita paremmasta elämästä ja uudesta alusta. Eikä tietenkään suotta, vaikuttaahan se merkittävästi oloon joka ikinen päivä.
Siitä ei ole kovin montaa vuotta, kun itsekin uskoin siihen että kaikkien pitäisi rajoittaa ruokavaliotaan. Mutta aikaa kuluu, kokemusta tulee lisää, tutkimuksia on tullut luettua, valmennettavia on kulkenut Optimal Performancen läpi tuhatmäärin ja mieli voi muuttua. Nykyisin ajattelen, että mitä vähemmän ruokavaliota joutuu rajoittamaan, sen parempi psykologisesti. Pidän terveellistä, rentoa ja iloista syömistä tärkeämpänä kuin kireää sixpackia. Jälkimmäinen kun ei ole mikään terveyden tae. Samassa vartalossa voi asua onneton ja syömisestä ahdistunut mieli.
Toisinaan rajoitetut ruokavaliot ovat välttämättömiä. Tiettyjen sairauksien oireet tutkitustikin helpottavat, kun ruokavaliosta rajoitetaan tiettyjä ruokia. Ja vaikka sairauksia ei olisi, niin surkeana oleva vatsa, jatkuvat ihottumat, hengitystieoireet, päänsärky ja muutoin kehno olo – sillä terveellisellä, joustavalla ja iloisella syömisellä – kertovat että jotain muuta täytyy kokeilla.
Monille esimerkiksi se mainittu gluteeniton (tai vehnätön) ruokavalio rauhoittaa vatsaa. Todennäköisesti jokainen voi selvästi paremmin kun päivittäisen sokerin karsii minimiin ja vaihtaa parempiin makeisiin, kuten hunajaan. Jollekin maitotuotteet ovat ”fitness-ruokavalioiden” määrissä huono juttu, mutta pienissä määrissä täysin ok. Kategorisesti ei kuitenkaan voi sanoa, että jokaisen pitäisi vaikkapa poistaa ruisleipä ruokavaliostaan. Asiat eivät ole niin yksioikoisia.
Aivan liian vähäinen kunnollisen ruuan määrä aiheuttaa varsin monille ongelmia. Energiansaanti jää vähäiseksi, suoliston liike on hidasta, mielihalut riivaavat, väsyttää koko ajan ja lopulta kitaan tulee vedeltyä mitä sattuu. Vaa’an lukema ei hievahdakaan ja sekös harmittaa. Tällaisessa tilanteessa vastaus löytyy ruokavalion vähittäisestä korjaamisesta parempaan ja runsaampaan. Ei ”ongelmaruokien” poistamisesta, hiilareiden karsimisesta tai kaapin täyttävän ravintolisäarsenaalin hankkimisesta. Nämä usein vain lisäävät ongelmia pitkällä aikavälillä koska todellinen ongelma – eli liian vähäinen energiansaanti – jää huomiotta.
Kultaisen keskitien löytäminen on usein vaikeampaa kuin rankat rajoitukset ja mustavalkoisuus, myönnän sen. Uskon kuitenkin, että sopivasta joustavuudesta löytyy lopulta kestävämpi hyvä olo kuin tiukoista dieeteistä. On surullista, jos ihminen tuntee itsensä epäonnistuneeksi ihmiseksi siksi että syö perusterveellistä ruokaa väärin. Ei väärän värisestä vihanneksesta pitäisi syntyä ahdistusta. Todennäköisesti syömisen miettimisestä seuraava stressi on paljon pahempi asia kuin se, mitä kuvitteli tietyn ruoka-aineen aiheuttavan.
On ihanaa, kun voi ystävän kanssa kahville mennessä joskus valitakin ex tempore jotain hyvää – siitäkin huolimatta, että tiskistä ei nyt sattunut löytymään raakasuklaata. Tai kun voi syödä värikkään salaatin ja tuntea tekevänsä itselle hyvää (ilman että täytyy ajatella karistelevansa taas liikakiloja ja ”kuilottavansa” salaatilla). Sekin tuntuu hyvältä, kun voi syödä samassa pöydässä perheenjäsenten tai työkavereiden kanssa, samaa ruokaa kuin muutkin – terveellisesti ja joustavasti. Syöminen kun on myös sosiaalinen tapahtuma, eikä sosiaalisten suhteiden vaikutusta hyvinvointiin kannata aliarvioida.
Syömisen ei siis tarvitse olla niin kamalan vaikeaa. Parempia valintoja tietysti kannattaa tehdä, mutta voisiko niitä tehdä rennolla mielellä?
Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla. Se johtaa kierteeseen, jossa jojotetaan ääripäästä toiseen. Lyhyempi reitti lopulta olisi muuttaa asioita rauhalliseen tahtiin ja tutkia mikä itselle sopii ja mikä ei. Suuri osa tätäkin tekstiä lukevista tietää takuulla yhden asian, jonka omassa ruokavaliossaan voisi ihan ensimmäisenä korjata. Se voisi olla vaikkapa ruokarytmi, riittävä vedenjuonti tai säännöllinen aamupalan syöminen (kurkkaa kolme reseptiäni täällä).
Ennen kuin mietit seuraavan kerran uudenlaista ruokavaliota, tarkistathan ovatko nämä asiat sinulla kunnossa:
1. Syötkö joka aamu riittävästi (ainakin 20g) proteiinia ja vihanneksia, marjoja tai hedelmää sisältävän aamupalan?
2. Syötkö säännöllisesti 4-6 kertaa päivän aikana?
3. Sisältääkö ruokavaliosi riittävästi proteiinia – ainakin kämmenellisen verran vähintäänkin pääaterioilla, mieluiten kaikilla aterioilla?
4. Syötkö päivän aikana vähintään 500 grammaa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä? Mieluiten annoksen joka aterialla?
5. Syötkö hitaita hiilareita kuten kauraa, ruista, bataattia, täysjyväriisiä tms. ainakin 2-3 aterialla päivässä? Ja jos liikut paljon, joka aterialla?
6. Käytätkö päivittäin ainakin 4-6 ruokalusikallista rasvoja monipuolisesti eri lähteistä, esim. pähkinöitä, avokadoa, kylmäpuristettua öljyä?
7. Syötkö kalaa 2-4 kertaa viikossa? Jos et, käytätkö päivittäin kalaöljyä?
8. Pystytkö joustamaan syömisestä ilman että siitä tulee kompensointia rankaisemalla tai muuta pahaa mieltä aiheuttavaa toimintaa?
Ja viimeiseksi: jos edelliset täyttyvät helposti ja olet tottunut syömään terveellisesti, mahdatko syödä tarpeeksi? Oma energiankulutuksensa ja -saantinsa kannattaa joskus tarkistaa. Esimerkiksi Sulamo on siihen hyvä laskuri. Näennäisesti mahtavan näköinen ruokavalio kun voi jäädä energiansaannin osalta niin alhaiseksi, että vireystila, treeniteho, libido ja palautuminen kärsivät.
Näin. Ajatuksena on siis laittaa ensin perusasiat kuntoon. Sen jälkeen voi halutessaan kikkailla ruokavaliolla lisää. Usein tässä vaiheessa se vain käy tarpeettomaksi ja rennosta syömisestä ei enää halua päästää irti.
**********
Rentoa, terveellistä ja yksilöllisesti itselle sopivaa ruokavaliota etsimme maanantaina 2.1.2017 alkaneella Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennuksessani. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Lue lisää valmennuksen sisällöstä sen verkkosivulta. Valmennuksen on käynyt jo yli 1500 naista. Facebook-ryhmässä käydään tälläkin hetkellä innostunutta ja lämminhenkistä keskustelua 🙂
Kuvat: Elise Kulmala / Magnetphotography
mennessä Kaisa | tammi 3, 2017 | Elämäntavat, Ravinto, Reseptit
Hyvän olon hormonidieetti -kirjaani perustuva verkkovalmennus alkoi jälleen maanantaina. Tällä viikolla kurssilaiset ovat päässeet ensimmäisen treeniohjelman kimppuun ja tarkastelleet nykyisen aamupalansa sisältöä. Tänään kurssilaiset saivat myös seitsemän erilaisen ruokavalion esimerkkipäivät, joista voi hakea inspiraatiota oman ruokavalionsa muuttamiseen.
Hurjan moni päivätyössä käyvä lähtee liikenteeseen liian heppoisella aamupalalla. Aamupala on usein joko energiamäärällisesti ihan liian pieni tai sisältää liian vähän proteiinia ja kylläisyyttä tuovia kasviksia. Esimerkkejä tällaisista aamupaloista voisivat olla:
– rahka + mehukeitto => tarpeeksi proteiinia, mutta liian vähän energiaa, ei kasviksia
– pala leipää päällisineen & kuppi kahvia => liian vähän kaikkea
– puuro + marjat => proteiini ja rasvat puuttuvat kokonaan, energiamäärä jää alas
Helppoja muutoksia olisivat vaikkapa pähkinöiden ja täysjyvämyslin lisääminen rahkaan, leivän ja kahvin kaveriksi pari keitettyä kananmunaa ja puuron sekaan aimo annos raejuustoa ja ruokalusikallinen siemeniä. Liian vähäinen energia- ja proteiinimäärä kostautuu usein viimeistään iltapäivällä makeanhimona ja väsymyksenä.
Toiset meistä on koodattu niin, että päivän suurin nälkä osuu aamuun ja aamupäivään. Jos aamupala tulee syötyä hyvin aikaisin ja lounasaikana nälkä on jo tosi kova, voi aamupäivään sisällyttää pienen välipalan. Hyvä aamupäivän välipala olisi esimerkiksi hedelmä & kourallinen pähkinöitä, raaka- tai proteiinipatukka, pieni smoothie tai puoli purkkia raejuustoa kera marjojen.
Joillekin puolestaan ajatuskin syömisestä aamulla aiheuttaa yök-reaktion. Siinä tapauksessa suosittelisin valmistamaan aamupalan kotona ja ottamaan sen mukaan työpaikalle. Usein viimeistään parin tunnin kuluttua heräämisestä ruokaa saa jo alas.
Haluaisitko lisää hyvän olon reseptejä? Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssilaiset saavat yhteensä neljä reseptivihkoa. Kaksi edellisistä resepteistä löytyy niistä. Verkkokurssille liittymisen viime hetket ovat nyt käsillä, joten jos halusit tehdä kanssani lempeää elämäntapamuutosta niin tule mukaan!
Keskimmäinen resepti on ilmaisesta Optimaalista herkuttelua -reseptioppaasta jonka saat ilmaiseksi kun liityt uutiskirjeemme tuosta sivuni reunapalkista. Tervetuloa inspiroitumaan terveellisemmästä elämästä kanssani <3
mennessä Kaisa | tammi 18, 2016 | Hormonidieetti, Hormonitasapaino, Kirjan kirjoittaminen, Rasvanpoltto, Ravinto, Stressinhallinta, Tapahtumat
Uusi kirjani, Hyvän olon hormonidieetti löytyy vihdoin kauppojen hyllyiltä. Virallinen julkaisupäivä on perjantai 22.1.2016 joten pientä vaihtelua voi olla, miten hyvin kirjaa tällä viikolla jo löytyy. Olen keskiviikkoaamuna 20.1. Ylen aamu-tv:ssä klo 7.50 kertomassa kirjan aiheista ja iltapäivällä vielä myös Suomipopin haastattelussa kello 15.00. Ensimmäistä kertaa – lähes 50 000 myydyn kirjan jälkeen – saan myös ihka ensimmäiset julkkarini. Vautsi!
Vuonna 2011 ilmestynyttä ensimmäistä kirjaani, Hormonidieettiä, on myyty nyt jo yli 20 000 kappaletta. Painoksiakin on otettu jo kahdeksan. Vuosien varrella oppia on tullut paljon lisää ja oma ymmärrys ihmisen kehon toiminnasta on lisääntynyt huimasti. Olemme valmentaneet tuhansia suomalaisia ja pystymme nykyisin varsin varmoina sanomaan, että me Optimal Performancella tiedämme, miten pysyvä elämänmuutos ja painonpudotusprojekti todella tapahtuu. Siksi tuntui tärkeältä tehdä Hormonidieetti uudestaan. Olen päivittänyt koko kirjan alun omasta tarinasta loppuun saakka. Kaikki teksti on editoitu läpi ja mukana on myös paljon uutta asiaa, vanhaakin olen poistanut reilusti. Kirjan rakenteen uusin myös ihan kokonaan.
Kesän ja syksyn aikana kuvasimme kirjan kuvituksen luottokuvaajani Elise Kulmalan kanssa. Kuvasuunnittelun tein itse. Nyt kirja näyttää ja tuntuu minulta, sen visuaalinen ilme on lähempänä omaa esteettistä tajuani eikä sitä ole kuvitettu kuvapankkikuvilla (kuten ensimmäinen kirja, jonka ulkoasuun en kauheasti voinut vaikuttaa). Omasta mielestäni kirjan ulkoasu on yksi iso osa lukemisen nautintoa. Vai mitä sanotte näistä kuvista?
Kirjan kauniin taiton on tehnyt Laura Ylikahri. Laura taittoi myös Taikinasta teräkseksi ja Reipas, rakas raskaus -kirjani, jotka ovat varsin erinäköisiä kahteen ensimmäiseen verrattuna. Odotan jo kuumeisesti, että pääsen hypistelemään kirjaa ihan paperisena. Nyt olen nähnyt siitä vasta pdf-taittoversion. Tässä on muutamia sivuja ja aukeamia kuvamuodossa.
Tässä vielä kirjan viralliset tiedot takakansiteksteineen.
Kaisa Jaakkola: Hyvän olon hormonidieetti
Tasapainota hormonisi, vähennä stressiä, hoida suolistoasi ja aktivoi aineevaihduntaasi
Tiedätkö, miten hormonit vaikuttavat laihtumiseen ja painonhallintaan?Vaikutat itse hormonitasapainoosi joka päivä: tämän kirjan opeilla opit tekemään sen tietoisesti. Liika stressi, huono uni, suolisto-ongelmat ja jumissa oleva aineenvaihdunta vaikuttavat merkittävästi hormonitasapainoon ja hankaloittavat laihdutusyrityksiä.
Hyvän olon hormonidieetti kannustaa omaksumaan pysyvän hyvän olon filosofian dieettien sijaan ja antaa vinkit käytännön toteutukseen kiireisessäkin elämässä. Tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin perustuvan kirjan avulla onnistut varmasti!
Hyvän hormonitasapainon avulla:
– laihdut tinkimättä hyvästä olosta
– voitat väsymyksen
– aktivoit aineenvaihduntaasi
– hallitset stressiä paremmin
– pääset eroon makeanhimosta ja
– näytät nuoremmalta.
Kirjaa voi tilata
verkkokaupastamme. Se on myös saatavilla kaikista kirjakaupoista ja useista tavarataloista.
Hyvä tietää: Hyvän olon hormonidieetti korvaa v. 2011 ilmestyneen Hormonidieetti-kirjan. Hormonidieettiä on painettu kahdeksan painosta ja myyty yli 20 000 kappaletta. Uuden painoksen sijaan halusin tehdä kirjan uudestaan, myös sisältönsä puolesta. Kirja on kokonaan uusittu rakenteensa ja kuvituksensa puolesta, ja myös teksti on suurelta osin uutta.
Miten kirja eroaa Hormonitasapainosta (ilmestynyt v. 2012)?
Hyvän olon hormonidieetti on laihduttajan ja painonhallintaa opettelevan kirja. Se sopii myös niille, jotka haluavat välttää iän myötä kertyvät kilot.
Kuka Kaisa Jaakkola?
Kaisa Jaakkola on Optimal Performance -valmennusyrityksen toinen perustaja, yritysten hyvinvointivalmentaja, best seller -tietokirjailija ja pienen Julius-pojan äiti. Kaisa omistaa myös Optimal Performance Center -kuntosalin ja valmennuskeskuksen Helsingin Vallilassa. Kaisan omat hormonitoiminnan ongelmat johdattivat diplomi-insinööriksi valmistuneen naisen uudelle uralle ravitsemuksen ja hyvinvoinnin pariin.
Hyvän olon hormonidieetti -webinaaripäivät ja -aiheet ovat:
– ti 16.2.2016 klo 18-19.30, aihe: Hormonit ja laihdutus
– ma 22.2.2016 klo 18-19.30, aihe: Miten uni vaikuttaa hormoneihin ja laihtumiseen?
– ke 2.3.2016 klo 18-19.30, aihe: Miten suoliston hyvinvointi vaikuttaa hormoneihin ja laihtumiseen?
Olen myös luennoimassa Helsingissä, Pasilan kirjastossa kirjan aiheista 27.1. ja 24.2. otsikolla Oma hyvinvointi arjen prioriteetiksi. Klikkaa luentotietoihin
tästä ja ilmoittaudu mukaan. Pasilan kirjasto organisoi nämä luennot, otathan heihin yhteyttä jos sinulla on kysyttävää.
Tervetuloa inspiroitumaan ja oppimaan uutta <3
