Positiivista psykologiaa kuvataan hyvän elämän tieteeksi. Se on psykologian haara, jonka keskiössä on ihmisen hyvinvointi, kukoistus, vahvuudet ja voimavarat sekä näiden kehittäminen.
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisessä ja yhteisöissä olevaan hyvään ja sen kasvattamiseen
Positiivisen psykologian tutkimusaiheisiin kuuluvat esimerkiksi:
positiiviset tunteet kuten kiitollisuus, ilo, myötätunto, onnellisuus ja toivo,
vahvuudet ja niiden hyödyntäminen elämän eri osa-alueilla, esimerkiksi positiivinen pedagogiikka jota voidaan hyödyntää koulumaailmassa ja mm. auttaa oppilaita tunnistamaan ja käyttämään omia luonteenvahvuuksiaan,
merkitys: merkityksellinen työ ja elämä,
uppoutuminen, työn imu, mindfulness ja flow
traumaperäinen kasvu ja resilienssi eli muutoskykyisyys,
aikaansaamisen eri osa-alueet kuten motivaatio, flow ja sinnikkyys
ihmissuhteet ja niihin liittyvät teemat, kuten vuorovaikutus, rakkaus, empatia, myötätunto ja itsemyötätunto sekä
keho-mielen hyvinvointi ja positiivinen terveys.
Toisin sanoen kaikki se, joka saa meidät kukoistamaan ja parantaa elämänlaatuamme. Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Näitä asioita ei tutkita vain yksilötasolla, vaan myös yhteisöjen ja organisaatioiden näkökulmasta.
Meillä positiivinen psykologia on kulkenut valmennuksissa mukana ihan alusta saakka, vaikka en osannut vuosikausiin nimetä tiettyjä valmennusteemoja ja -tehtäviä siihen liittyviksi. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on yksi tunnetuimmista positiivisen psykologian interventioista. Sitä meillä on käytetty vuodesta 2009 saakka!
Positiivisen psykologian teemat sitoutuvat tiiviisti niihin asioihin, joita haluamme valmennusasiakkaidemme kanssa vahvistaa. Arvomaailman kirkastaminen ja omien arvojen mukainen elämä, optimismi, omien vahvuuksien tunnistaminen, toiveikkuuden vahvistaminen, kiitollisuus ja ilo pienistäkin edistysaskeleista, myötätunto, stressinsäätelytaitojen opettelu esimerkiksi mindfulnessin avulla, itsearvostuksen ja itsevarmuuden lisääntyminen omaa hyvinvointia kunnioittavien tekojen kautta… yhtymäkohtia on lukemattomia.
Onko positiivinen psykologia pakkopositiivisuutta?
Positiivinen psykologia ei tarkoita tekopirteyttä tai toksista positiivisuutta – sitä että hampaat irvessä hymyillään vaikka elämä heittäisi kunnolla kapuloita rattaisiin.
Ehkä helposti ajatellaan, että positiivinen psykologia on kevyttä self-helppiä – peilin edessä hoettavia voimalauseita, kurjan väkisin kääntämistä kivaksi tai mielen voiman käyttämistä siten että vaikeat tunteet sivuutetaan. Ero yltiöpositiiviseen ajatteluun ja ”fake it ’til you make it” -tyyliseen menestys- ja onnellisuushumppaan on se, että positiivisen psykologian taustalla on tutkimusta.
Vaikka positiivisen psykologian tutkimukset keskittyvät myönteisiin tunteisiin ja kokemuksiin kuten toivoon, onnellisuuteen, kiitollisuuteen ja myötätuntoon, tämä ei tarkoita sitä että hankalat tunteet ohitettaisiin. Tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taitojen vahvistaminen sekä tunteiden moninaisuuden tutkiminen on yhtä lailla positiivisen psykologian kenttää.
Monet tunteet ovat ns. ambivalentteja: eivät vain positiivisia tai negatiivisia. Esimerkiksi suru mielletään negatiiviseksi tunteeksi, mutta sitä voidaan katsoa myös toisesta näkökulmasta. Suru kertoo rakkaan ja tärkeän menetyksestä ja kaipauksesta, siitä millä on ollut merkitystä meille. Usein suru myös luo yhteyttä ihmisten välille, jos kykenemme jakamaan sen toisten kanssa ja antautumaan toisten kannatteluun.
Vaikka positiivinen psykologia on vielä melko tuore psykologian haara, on 20 vuoden aikana ehtinyt jo kertyä aimo kasa tutkimustietoa näiden aihepiirien merkityksestä hyvinvoinnille. Näihin pureudun tulevissa blogiposteissa, sillä tämä postaus aloittaa blogisarjan jossa käsittelen positiivisen psykologian aihepiirejä ja reflektoin myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa oppimiani asioita.
Positiivisen psykologian koulutusta suomeksi: kokemuksia Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta
Positive Psychology Practitioner -koulutus on suomenkielinen Joyllan ja Tampereen kesäyliopiston yhteistyössä järjestämä 32 opintopisteen koulutus, joka perehdyttää positiivisen psykologian teemoihin ja työkaluihin. Koulutus on vihdoin osaltani loppusuoralla lisäajan puitteissa – kiitos superpaljon joustosta Joyllalle ❤️
Olen kamppaillut aika tavalla oman uupumukseni jälkeen kognitiivisen suorituskyvyn haasteiden kautta. Esimerkiksi mieleenpainamisen kyky ja aikaansaaminen ovat ottaneet rankasti osumaa. Välillä ihan vain luentojen kuunteleminen on ollut mahdottomuus, kun tuntuu että aivot eivät suostu ottamaan mitään uutta asiaa vastaan. En siis ole pystynyt tekemään koulutusta normaalilla aikataululla, mutta on ollut upeaa että Joyllalla ollaan ymmärretty tämä ja olemme pystyneet muokkaamaan aikataulua sellaiseksi, että saan ennen pitkää homman pakettiin.
Kukoistuksen kehys eli PERMA
Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa käydään läpi positiivisen psykologian aihepiirejä PERMA-kehyksen kautta. PERMA on positiivisen psykologian ”isän”, psykologian professori Martin Seligmanin malli kukoistuksesta. PERMA tulee sanoista positive emotions, engagement, relationships, meaning ja accomplishment.
Kukoistuksen kehys eli PERMA-hyvinvointimalli. Kuvan lähde: Joylla.
Minun käymäni Joyllan koulutus oli puolen vuoden mittainen, ja nyt koulutus on pidentynyt kahdeksaan kuukauteen. Se aikana käydään todella kattavasti läpi kukoistuksen kehyksen osa-alueita luentojen, verkkotapaamisten ja itseopiskelun kautta. Koulutuksesta ja tulevien ryhmien aikatauluista voi lukea lisää täältä.
Vaikka teemat olivat itselleni monin tavoin tuttuja jo ennen PPP-koulutuksen alkua, tuli koulutuksessa silti paljon uutta ja vanhempi tieto jäsentyi jotenkin selkeämpään muotoon omassa mielessäni. Etenkin todella vahva painotus tutkimustietoon jäi positiivisena mieleen. Monilla luennoilla käytiin myös läpi kritiikkiä, jota tutkimuksia ja yleisesti positiivisen psykologian eri teemoja kohtaan on annettu. Minusta tämä oli jotenkin vaikuttavaa ja loi sellaisen ilmapiirin, että koulutus on tieteeseen pohjautuvaa. Tiede pyrkii aina kumoamaan itseään, eikä positiivinen psykologia ole tästä erillinen.
Ehkä mieleenpainuvimpana itselleni tässä koulutuksessa jäivät luennot vahvuuksista. Teimme VIA Character Strengths -kyselyn (saatavilla ilmaiseksi täältä) ja saimme kuunnella luennot kaikista eri vahvuuksien osa-alueista sekä miettiä kuinka omia vahvuuksia voisi tuoda enemmän mukaan omaan arkielämään. Kaikilla vahvuuksilla voi olla myös haittapuolensa, ja näistä oppiminen luennoilla oli myös tosi kiinnostavaa.
Omassa testissäni merkittävimmiksi luonteenvahvuuksiksi tulivat nämä:
Jotenkin tämän osa-alueen kautta sain itseltänin ”luvan” siihen, että kauneuden ja erinomaisuuden arvostus (ykkösvahvuuteni) on omassa arjessani tärkeä osa hyvinvointiani. Aikaisemmin herkästi ajattelin, että se on tavallaan ”turhaa” ja mitään tuottamatonta, ja olen vain toisinaan turhan nipo asioiden laadun ja estetiikan suhteen… mutta nyt tajuan, että kyse onkin omasta vahvuudestani jota voin hyödyntää niin tavallisessa arjessa kuin myös työssäni.
Kauniiden hetkien huomaaminen ja luominen – olipa kyse sitten pysäyttävän upeasta maisemasta luonnosta, aamukahvista näteimmässä suosikkimukissani tai kauniista luentoslideistä – tuo minulle merkitystä ja iloa.
Kerron tulevissa blogipostauksissa lisää myös vahvuuksista, niiden tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Jos positiivisen psykologian aihepiirit kiinnostavat, helppo tapa sukeltaa niihin on Voimaa – hyvän elämän polku -kirja.
Voin täydestä sydämestä suositella PPP-koulusta kaikille – se antaa paljon ajattelemisen aihetta sekä omaan elämään että työelämän kehittämiseen. Seuraavan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen startti on marraskuussa, vielä ehtii mukaan!
Oletko jo kokeillut yin-joogaa, restoratiivista joogaa tai muuta hyvin rauhallista, palauttavaa joogaa?
Olen tehnyt viime viikkoina pitkästä aikaa useamman yin-joogaharjoituksen. Eräänä aamuna jostain syystä heräsin puolitoista tuntia ennen herätyskellon soittoa enkä saanut unta enää. Ai että, kylläpä lempeä harkka tuntuikin hyvältä tuollaiseen hetkeen! Yleensä olen tehnyt yiniä iltaisin, mutta tällainen aamuherätys olikin yllättävän toimiva.
Mitä yin-jooga on?
Yin-jooga on pitkiä pitoja sisältävä, parempaan palautumiseen tähtäävä joogaharjoitus. Harjoitus sopii mihin tahansa aikaan päivästä, mutta erityisen hyvä se on iltaisin jos sinulla on vaikeuksia rauhoittua nukkumaan.
Harjoitus aktivoi palauttavaa parasympaattista hermostoa ja vähentää stressin tuntemuksia. Palauttavan joogan asennoissa pysytään yleensä kahdesta kymmeneen minuuttia. Pitkät venytykset vaikuttavat sidekudoksiin ja faskiaverkostoon.
Yin-joogassa osa asennoista voi tuntua melkoisen epämukavilta niitä tehdessä. Silloin voi keskittyä vain yhteen hengitykseen kerrallaan. Pintaan voi nousta myös monenlaisia tunteita: muistan eräänkin ensimmäisistä yin-joogatunneista, jossa suremattomia suruja nousi niin paljon pintaan että oli pakko mennä itkemään joogasalin ulkopuolelle. Joskus on ollut ihan hirveän levoton olo ja muistanpa painiskelleeni ärtymyksenkin kanssa useamman harjoituksen aikana.
Jos on vaikeuksia pysähtyä, niin alkuun harjoitus voi tuntua vaikealta siksi että siinä ollaan niin pitkään paikallaan. Vähitellen kuitenkin mieli ja keho rauhoittuvat. Harjoituksen jälkeen on usein kevyt, levollinen ja jotenkin selkeämpi olo.
Yin-joogaa kotona: lataa itsellesi harjoitus
Pääsin tekemään Sport-lehteen viime vuonna kolme palauttavan joogan sarjaa. Alta voit ladata itsellesi hyvän yön iltajoogan pdf-muodossa ja printata sen joogamaton vierelle ❤️ Klikkaa kuvaa, niin linkki pdf-tiedostoon aukeaa ja voit tallentaa sen tietokoneellesi (tai lataa pdf tästä). Rauhallista joogahetkeä sinulle!
Jos on tottunut aina syömään aamupalan eikä voisi kuvitellakaan lähtevänsä päivän touhuihin ilman sitä, voi olla hankalaa ymmärtää miksi joillekin aamiainen ei tunnu merkitsevän mitään. Kyse on kuitenkin automaattisista tavoista, erilaisista biologisista rytmeistä ja myös arvoista – asioista joita ei usein muuteta pelkästään kertomalla tutkimustuloksia säännöllisen syömisen hyödyistä.
Jos haluaisit syödä aamupalan, mutta se tuntuu hankalalta aamun kiireestä johtuen, kokeile seuraavia:
1. Mene aiemmin nukkumaan
Yksinkertainen, mutta ei aina niin helppo neuvo saada enemmän aikaa aamuihin on mennä aiemmin nukkumaan. Katsoin taannoin dokumentin nukkumisesta, jossa kerrottiin että brittien uni on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana kaksi tuntia vuorokaudessa. Tuo on aivan hurja luku – neljäsosa koko unen tarpeesta!
Suomessa ei taideta olla ihan noin rankoissa lukemissa, mutta silti suomalaisten sanotaan nykyisin nukkuvan keskimäärin liian vähän. Monilla puhelin tulee sänkyyn mukaan ja ryöstää unesta jopa 30-60 minuuttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan puhelimen käytön rajoittaminen puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa lyhentää nukahtamisaikaa, pidentää unen määrää, parantaa unenlaatua, vähentää ennenaikaista heräämistä, kohottaa mielialaa ja parantaa työmuistia. Huikea lista ja loppupeleissä aika pienellä muutoksella.
Toisilla ongelmana on se, ettei malta mennä nukkumaan kun vihdoin on omaa aikaa töiltä tai lapsilta. Myös iltapainotteinen biologinen rytmi voi hankaloittaa ajoissa pehkuihin painumista.
Voisitko ajatella meneväsi nukkumaan puoli tuntia aiemmin kuin nyt? Silloin aamulla voisi herätä vaikka 10 minuuttia nykyistä aiemmin ja tuossa ajassa ehtisit syödä.
2. Vaihda aamun some- tai uutishetki aamupalan syömiseen
Siinä missä puhelin ryöstää aikaa yöunelta, se tuntuu vievän aikaa myös muilta hyvinvointiamme tukevilta tavoilta. Moni valmennettavani on todennut, että aamulla heti herättyä tulee katsottua sängyssä läpi somekanavat, uutiset tai sähköposti. Vasta sitten noustaan ylös ja usein tässä kohti onkin jo aikamoinen kiire.
Mitä jos asettaisitkin itsellesi sen verran sääntöjä ruutuaikaan, että puhelimen saa avata vasta kun aamupala on syöty ja aamutoimet tehty?
3. Syö nopeaa, helppoa ja terveellistä
Jos aamupala ei ole rutiini, voivat hyvinvointiblogien chiapuurot, kauniisti katetut smoothiebowlit ja banaaniletut tuntua aika kaukaiselta väkertämiseltä omien aamujen rinnalla. Aloita mahdollisimman matalalla kynnyksellä!
Sanon usein valmennettaville, että hyvän ja huonon valinnan tekemiseen menevä aika on sama. Ajattelemme, että on nopeaa hakea kahvilasta croissant ja kahvi mukaan työmatkalla. Siinä voi kuitenkin oikeasti mennä jopa pidempään kuin nopean ja terveellisen aamupalan laittamisessa itse!
Kokeilepa oikeasti, kauanko menee kun kippaat rahkan tai kasvijogurtin kulhoon, annostelet päälle Paulúnsin granolaa ja pilkot kaveriksi banaanin tai kaadat sekaan marjoja. Väitän, ettei aikaa kulu sen pidempään kuin mitä käyttäisit kahvilassa jonottaessasi.
4. Sido aamupala arvoihisi
Moni meistä ajattelee arvostavansa omaa terveyttään ja arjen hyvinvointiaan, mutta se ei kuitenkaan näy tekojen tasolla. Valmennuksissa minulla on tapana kysyä: miten kalenterisi heijastaa arvojasi – mille todella annat aikaasi? Onko arkesi linjassa sen kanssa, mitä asioita todella haluat vaalia?
Arvoja voi ajatella kompassin neulana, joka antaa suuntaa omalle toiminnalle. Arvojen mukaan eläminen ei aina suinkaan ole helppoa eikä edes mukavaa. Se on kuitenkin merkityksellistä ja palkitsevaa. Joskus tarvitsemme siihen ystävällisyyttä itseämme kohtaan: teemme vaivalloiselta tuntuvia asioita, mutta samalla tiedämme ne oikeiksi omien arvojemme kannalta.
Jos hyvinvoinnin vaaliminen on sinulle tärkeä arvo, mielestäni sen tärkeydestä kannattaa muistuttaa itseään heti aamulla. Aivojesi automaatiot ohjaavat sinua vanhaan suuntaan, joten aluksi tarvitset tietoisuutta ja jämäkkyyttä. Muistuta itseäsi heti herättyäsi siitä, miten haluat tänään arvojesi ohjaavan päivääsi.
5. Valmistele aamupala etukäteen jo edellisenä iltana
Syksyn tullen omiin aamuihini on tullut muutosta, sillä poikamme meni kouluun ja itse aloitin ratsastustunnit kahtena aamuna viikossa. Tähän saakka olemme olleet melkoisen hitaita aamujen kanssa, mutta nyt on skarpattava – muksulla on kolme kasin aamua.
Keskiviikkoisin minun täytyy lähteä tallille jo seitsemän jälkeen aamulla, joten aikaa aamupalalle ei ole kovinkaan paljoa. Itselleni aamupala on asia josta en halua luistaa missään tilanteessa, joten ekana aikaisena keskiviikkoaamuna valmistelin aamiaisen edellisenä päivänä jääkaappiin: sokeritonta mangojogurttia, raejuustoa, Paulúnsin granolaa ja viinirypäleitä.
Mies puolestaan lataa meillä kahvinkeittimen jo illalla valmiiksi, joten eka näin aikainen aamu oli suorastaan hämmentävän helppo. Kello soi kuudelta, pistin kahvin tippumaan, nappasin valmiin aamupalan kaapista ja ehdin jopa lukea kirjaa sohvalla aamukahvia siemaillessani.
Paùlunsin granoloiden ero tavallisiin granoloihin on merkittävä, sillä ne eivät sisällä lisättyä sokeria. Monet tavalliset granolat saattavat sisältää niin paljon sokeria, että se on merkattu toisena ainesosana heti esimerkiksi kauran jälkeen ainesosaluetteloon (ainesosat merkataan siihen aina paljousjärjestyksessä).
6. Syö aamupala työpaikalla
Jos aamulähtö on superaikainen tai aamupala ei vain maistu heti herättyä, ei huolta. Voit aivan hyvin syödä vasta vähän myöhemmin. Harmillisen moni skippaa kokonaan aamupalan ja kärvistelee lounaaseen, jolloin edessä on herkästi aivan liian suuri annos ja iltapäivän väsähdys.
Jos työsi mahdollistaa aamiaisen syömisen työpaikalla, vie työpaikan kaappiin suosikkisi Paulúnsin tuotteista, litran jogurttipurkki ja viisi hedelmää – siinä on koko viikoksi aamupalatarpeet. Takuulla parempi vaihtoehto kuin se, että kärsit nälässä lounaaseen saakka!
🍀 Lue kirjaa puhelimen sijaan illalla sängyssä. Minulla on kesken Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin – ihana, erilainen, koukuttava, saanut aikaan jännittäviä (mutta ei pelottavia) unia 😍 Lukeminen lievittää stressin tuntemuksia. Lainaus Helsingin Sanomista:
”Vuonna 2009 Sussexin yliopiston tutkijat havaitsivat, että lukeminen alensi stressitasoa jopa 68 prosenttia. Kirjaa tai sanomalehteä lukevien koehenkilöiden syke laski ja lihasjännitys väheni jo kuudessa minuutissa, kertoo The Telegraph.”
Illalla ruudun laittaminen pois ajoissa auttaa nukkumaan paremmin heti yöunen alusta saakka. Tuoreessa tutkimuksessa huomattiin, että kun ruuturajoitus puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa kohensi osallistujien unenlaatua, mielialaa ja työmuistin toimintaa.
🍀 Mene luontoon. Tarvitaan vain 15-20 minuuttia ja syke laskee, sykevälivaihtelu kasvaa. Stressihormonien määrä veressä laskee, verenpaine alenee, lihasjännitys helpottaa. Erään tutkimuksen mukaan stressin tuntemukset vähenivät huimat 87 prosenttia luonnossa oleilun jälkeen (lähde: Leppänen, Pajunen: Terveysmetsä, Gummerus 2017).
🍀 Käy uimassa luonnonvedessä tai vietä aikaa veden äärellä. Psykologi Hanna Markukselan Instagram-tilillä (@hannamarkuksela) oli taannoin oivallinen postaus veden vaikutuksista hyvinvointiin.
🍀 Liiku peruskestävyyssykkeellä – tämä tarkoittaa ”pitää pystyä puhumaan” -liikuntaa. Syke saa hiukan kohota ja kevyesti hengästyttää. Tällainen liikunta yhteensä kahden tunnin verran viikossa – vaikka 3 x 40 minuuttia – lisää ajan mittaan Firstbeatin mukaan palauttavaa yöunta parhaimmillaan jopa kaksi tuntia yöhön (ts. unen laatu paranee).
🍀 Joogaa – kokeile Youtubesta Yoga with Adriene. Valitse itsellesi sopiva harjoitus. Some-seuraajani vinkkasivat myös Yoga with Kassandra -Youtube-tilistä jolta löytyy paljon yin-joogaa. Ihania harjoituksia molemmilla!
🍀 Harjoita mindfulnessia. Esimerkiksi Leena Pennanen Mindfulness App sisältää maksuttomia harjoituksia. Mindfulnessilla on runsaasti tutkittuja hyötyä stressinsäätelyyn. Säännöllinen mindfulnessin harjoittaminen voi mm. vähentää kipuja, lievittää unettomuutta, vähentää ahdistuneisuutta ja auttaa uupumuksesta toipumisessa.
Meillä on nukuttu nyt Matrin luonnonmukaisista materiaaleista valmistetussa Hilja-sängyssä puolitoista vuotta. Tämän saman ajanjakson aikana oma uneni on vihdoin uupumuksen ja masennuksen jälkeen parantunut ensin vähitellen ja lopulta tänä vuonna aimo harppauksin. Juuri nyt nukun paremmin kuin vuosikausiin – sikeää, useimmiten yhtäjaksoista unta, josta herään useimpina aamuina virkeänä ja monesti jopa ennen kellonsoittoa. Oura-sormuskin vahvistaa fiilikseni ja onnittelee useimpina aamuina loistavilla valmiuspisteillä.
Julius meni tänä syksynä kouluun, joten meillä on totuteltu useampiin kasin aamuihin kuin aikaisemmin. Yrittäjänä oli aikaisemmin helppo säätää omia aikatauluja kehon tarvitsemaan unimäärään ja -rytmiin. Herkkäunisena ja haastavien elämäntilanteiden jälkeen olen joutunut näkemään paljon vaivaa paremman palautumisen ja unen aikaansaamiseksi.
Erinomainen sänky on ollut hyvän unen tärkeä mahdollistaja. Vaikka päivällä ja illalla tekisi kaikki temput unen turvaamiseksi, voi surkea sänky silti rikkoa unenlaadun.
Hiljan kaikki materiaalit ovat luonnonmukaisia. Kuva: Matri
Asioita, jotka ovat hämmästyttäneet ja ilahduttaneet Hilja-sängyssä ja Matrin vuodevaatteissa
Yhtä hyvää sänkyä ei ole tullut vastaan yhdessäkään hotellissa. Kotona on paras nukkua – vaikka olemme käyneet Jonin kanssa pikku staycationeilla monessakin viiden tähden hotellissa. Hotelleissa käydessä itse asiassa aina huomaa, miten älyttömän hyvä sänky meillä onkaan kotona!
Jonin selkäkivut ovat loppuneet, eivätkä ne ole palanneet. Hyvä sänky tukee vartaloa oikealla tavalla. Kipu puolestaan aktivoi sympaattista hermostoa ja voi siten häiritä unenlaatua. Omat niskaongelmani ovat myös helpottaneet. Niitä aktivoi nykyisin vain akuutti stressi, ei enää sänky. Kivuton nukkuminen on mahtavaa. (Kirjoitin näistä kipuasioista ekassa Matri-aiheisessa postauksessani enemmän.)
Materiaalit pitävät pintansa, laatu on erinomainen. Esim. petivaatteissa ei näy minkäänlaista kulumaa puolentoista vuoden käytön jälkeen. Meillä on vain kaksi pussilakana-tyynyliinasettiä (perkaalipuuvillaiset ja viime keväänä hankkimani satiinipuuvillaiset). Ekan vuoden käytin pelkkiä perkaalipuuvillaisia: pesin, kuivatin ja laitoin takaisin sänkyyn jo pesupäivänä. Mielestäni on aikamoinen ihme, että petivaatteista ei löydy mitään muita jälkiä kuin lapsen jättämä vadelmatahra, jota en saanut pesussa pois. Tässä postauksessa kerron tarkemmin meidän materiaalivalinnoista Hiljan suhteen.
Kaikki sängyt ovat valkoisia. Tyyli syntyy kauniista helmalakanasta, päädystä ja vuodevaatteista. Kuva: Matri
Villainen sängynpääty on säilynyt hyvännäköisenä. Keväällä perheeseen liittyneet kissanpennut ovat suhanneet vauhdikkaiden leikkitouhujensa aikana sivuttain pitkin sängynpäätyä kuin supersankarit konsanaan. Samalla kun meidän farkkukankaalla verhoiltu sohva on ottanut osumaa pahemman kerran, niin Hiljan villaisessa päädyssä kynnenjälkiä näkyy ainoastaan valoa vasten tarkkaan katsottaessa.
Freyja ja Hippu ovat laittaneet sängynpäädyn koetukselle. Toistaiseksi se on kestänyt hyvin rallikissat!
Pienet korkean laadun merkit. Kirjekuorilakanat, jotka pysyvät paikallaan ja joita ei tarvitse korjailla petarin reunojen alle. Helmalakana, joka toimii samalla liukuesteenä petarille. Perkaalipuuvillaisen pussilakanan vetoketju, jonka myötä peitto pysyy sisällä helposti. Peiton ja tyynyjen pehmeät materiaalit, jotka tekevät joka ilta sänkyyn kömpimisestä arjen luksusta.
Perkaallipuuvilla on kaunista ja laatu erinomainen. Näissä nukkuessa tulee aivan hotellifiilis. Kuva: Matri
Tieto siitä, että voin milloin vain vaihtaa sängyn väritystä ja päädyn & helmalakanan tyyliä. Sänky on pitkäaikainen ja arvokas hankinta. Uskalsin ottaa päätyyn hiukkasen poikkeavan värityksen – tuon ihanan vedenvihreän – koska tiesin, että sen voi vaihtaa käytännössä ihan milloin vain. Jos nyt haluan tilata siihen Matrilta uuden päällisen, hoituu päätyhupun vaihto yhtä helposti kuin lakanoiden vaihto sänkyyn. Alla olevalta videolta näkee, miten päädyn kangas vaihdetaan nopsasti ja miten helmalakana asettuu patjan alle. Tässä sängyn runko on tosin continental-tyylinen eli ns. jenkkisänky.
Tänäkin vuonna nukut yli 2500 tuntia
Nukumme vuodessa 2920 tuntia jos onnistumme saamaan kahdeksan tuntia unta yössä. Kolmasosa vuodesta menee toivon mukaan unessa. Noilla tunneilla on paljon merkitystä sen kannalta, kuinka mielekkäältä hereilläoloaika ja ylipäätään oma elämä tuntuu.
Juuri nyt satsaamme etätyöpisteisiin, parempiin työtuoleihin ja kotikuntosaleihin. Hankimme parempia autoja, jotta matka-ajo tuntuisi mukavammalta. Kesällä ratsastukseen hurahdettuani olen saanut kuulla, millaisia jättisummia lajin harrastajat laittavat satulaan. Ja paljonko vietämme tunteja näiden parissa?
Työ on ainoa, jossa päästään tunneissa edes lähelle tai yli sen, kuinka paljon vietämme aikaa sängyssä. Tunteihin nähden on hämmästyttävää, miten paljon olemme valmiita antamaan periksi nukkumisen laadussa ja mukavuudessa! Kai ajattelemme, että kun unessa ollaan ”tiedottomassa tilassa”, niin sillä mihin kroppansa ojentaa, ei ole niin merkitystä. On sillä.
Ei kannata kärvistellä kipeällä selällä, jumisella niskalla, tukkoisella päällä ja puutuneilla jäsenillä, jos on mahdollisuus vaihtaa sänky parempaan.
Tuossa meidän valitsemassa Hilja Classic -sängyssä:
on käytetty ainoastaan ekosertifioituja, 100% luonnonmateriaaleja => sänky on täysin myrkytön, nukkumaympäristö on hengittävä ja turvallinen. Luulin aiemmin että vain futonit olisivat täysin luonnonmukaisista materiaaleista tehtyjä, mutta se ei pidä paikkaansa.
pehmuste on Talalay-luonnonkumia, reunapehmuste ja pintatuki on kookoskuitua.
on kaksi erillistä runkopatjaa, joiden jämäkkyys on valittu nukkujan kehon painon ja mieltymyksen mukaan (minulla medium, Jonilla firm) => runkopatjat ovat alapuolelta kiinni toisissaan metallisilla kiinnikkeillä.
sijauspatja on Talalay-luonnonkumia ja sen päällinen luomupuuvillaa, päällisen saa vetoketjun ansiosta kahteen osaan ja se on helposti pestävissä.
on oman maun mukaan valmistettu sängynpääty (valittavissa itseä miellyttävä muoto, kangas ja väri), helmalakanan ja sängynjalkojen ansiosta.
Oon saanut teiltä lukijoiltani kivasti kyselyitä Matri-kokemuksistani ja myös kiitoksia sitten kun omia Matri-sänkyjä on saatu kotin. Tällainen vaikuttamistyö on ihan parasta! Sydäntä lämmittää, kun saa edistää ihmisten palautumista ja samalla tukea suomalaista yrittäjyyttä.
Katarina & Risto hankkivat Hilja-sängyn. Niin kiva nähdä, kun satsataan hyviin yöuniin! (Kuva Katarinan ja Riston luvalla)
Kannattaa katsoa Matrin jälleenmyyjäsivulta, että missä Vepsäläisillä ja muissa liikkeissä pääsee kokeilemaan juuri Hilja-sänkyjä.
Matrilla on nykyisin useita shop-in-shoppeja Vepsäläisen liikkeissä ympäri Suomea. Uudet shopit löytyvät Oulun, Kuopion ja Jyväskylän Vepsäläisiltä. Tässä kuvassa alla uusi Oulun shoppi, näyttää ihanalta.
Matrin shop-in-shop Oulun Vepsäläisellä. Kuva: Matrin Facebookista
Kannattaa käydä koemakoilemassa sängyissä. Testaa kaikki eri rungot ja patjojen jämäkkyydet. Erilaisilla runkopatja-sijauspatja-komboilla saa erilaisen tuen keholle. Myyjien apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää, he siirtelevät petareita eri runkopatjojen päälle ja pääset kokeilemaan mikä tuntuu itsellesi parhaalta.
Julius sai muuten keväällä ihan ikioman Matri-sängyn sinisellä päädyllä ja helmalakanalla, enkä ole postannut siitä blogiin vielä ollenkaan. Kävimme Matrin liikkeellä koepötköttelemässä yhdessä sänkyjä ja Julius sai itse valita värit sängynpäätyyn ja koristetyynyihin. Blogiposti lapsen laadukkaasta sängystä ja unenlaadun merkityksestä on siis tulossa – stay tuned!
Hilja toimii joka päivä luku- ja halipesänä. Maaretin kirja on minulla juuri nyt lukuvuorossa. Eniten tykkään lukea sängyssä, Hiljan päätyä vasten nojaten.
