Kokemuksia positiivisen psykologian opiskelusta

Yhteistyössä Joylla – yhteistyön myötä olen osallistunut Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen

Positiivista psykologiaa kuvataan hyvän elämän tieteeksi. Se on psykologian haara, jonka keskiössä on ihmisen hyvinvointi, kukoistus, vahvuudet ja voimavarat sekä näiden kehittäminen.

Positiivinen psykologia keskittyy ihmisessä ja yhteisöissä olevaan hyvään ja sen kasvattamiseen

Positiivisen psykologian tutkimusaiheisiin kuuluvat esimerkiksi:

  • positiiviset tunteet kuten kiitollisuus, ilo, myötätunto, onnellisuus ja toivo,
  • vahvuudet ja niiden hyödyntäminen elämän eri osa-alueilla, esimerkiksi positiivinen pedagogiikka jota voidaan hyödyntää koulumaailmassa ja mm. auttaa oppilaita tunnistamaan ja käyttämään omia luonteenvahvuuksiaan,
  • merkitys: merkityksellinen työ ja elämä,
  • uppoutuminen, työn imu, mindfulness ja flow
  • traumaperäinen kasvu ja resilienssi eli muutoskykyisyys,
  • aikaansaamisen eri osa-alueet kuten motivaatio, flow ja sinnikkyys
  • ihmissuhteet ja niihin liittyvät teemat, kuten vuorovaikutus, rakkaus, empatia,  myötätunto ja itsemyötätunto sekä
  • keho-mielen hyvinvointi ja positiivinen terveys.

Toisin sanoen kaikki se, joka saa meidät kukoistamaan ja parantaa elämänlaatuamme. Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Näitä asioita ei tutkita vain yksilötasolla, vaan myös yhteisöjen ja organisaatioiden näkökulmasta.

Meillä positiivinen psykologia on kulkenut valmennuksissa mukana ihan alusta saakka, vaikka en osannut vuosikausiin nimetä tiettyjä valmennusteemoja ja -tehtäviä siihen liittyviksi. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on yksi tunnetuimmista positiivisen psykologian interventioista. Sitä meillä on käytetty vuodesta 2009 saakka!

Positiivisen psykologian teemat sitoutuvat tiiviisti niihin asioihin, joita haluamme valmennusasiakkaidemme kanssa vahvistaa. Arvomaailman kirkastaminen ja omien arvojen mukainen elämä, optimismi, omien vahvuuksien tunnistaminen, toiveikkuuden vahvistaminen, kiitollisuus ja ilo pienistäkin edistysaskeleista, myötätunto, stressinsäätelytaitojen opettelu esimerkiksi mindfulnessin avulla, itsearvostuksen ja itsevarmuuden lisääntyminen omaa hyvinvointia kunnioittavien tekojen kautta… yhtymäkohtia on lukemattomia.

Onko positiivinen psykologia pakkopositiivisuutta?

Positiivinen psykologia ei tarkoita tekopirteyttä tai toksista positiivisuutta – sitä että hampaat irvessä hymyillään vaikka elämä heittäisi kunnolla kapuloita rattaisiin.

Ehkä helposti ajatellaan, että positiivinen psykologia on kevyttä self-helppiä –  peilin edessä hoettavia voimalauseita, kurjan väkisin kääntämistä kivaksi tai mielen voiman käyttämistä siten että vaikeat tunteet sivuutetaan. Ero yltiöpositiiviseen ajatteluun ja ”fake it ’til you make it” -tyyliseen menestys- ja onnellisuushumppaan on se, että positiivisen psykologian taustalla on tutkimusta.

Vaikka positiivisen psykologian tutkimukset keskittyvät myönteisiin tunteisiin ja kokemuksiin kuten toivoon, onnellisuuteen, kiitollisuuteen ja myötätuntoon, tämä ei tarkoita sitä että hankalat tunteet ohitettaisiin. Tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taitojen vahvistaminen sekä tunteiden moninaisuuden tutkiminen on yhtä lailla positiivisen psykologian kenttää.

Monet tunteet ovat ns. ambivalentteja: eivät vain positiivisia tai negatiivisia. Esimerkiksi suru mielletään negatiiviseksi tunteeksi, mutta sitä voidaan katsoa myös toisesta näkökulmasta. Suru kertoo rakkaan ja tärkeän menetyksestä ja kaipauksesta, siitä millä on ollut merkitystä meille. Usein suru myös luo yhteyttä ihmisten välille, jos kykenemme jakamaan sen toisten kanssa ja antautumaan toisten kannatteluun.

Vaikka positiivinen psykologia on vielä melko tuore psykologian haara, on 20 vuoden aikana ehtinyt jo kertyä aimo kasa tutkimustietoa näiden aihepiirien merkityksestä hyvinvoinnille. Näihin pureudun tulevissa blogiposteissa, sillä tämä postaus aloittaa blogisarjan jossa käsittelen positiivisen psykologian aihepiirejä ja reflektoin myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa oppimiani asioita.

Positiivisen psykologian koulutusta suomeksi: kokemuksia Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta

Positive Psychology Practitioner -koulutus on suomenkielinen Joyllan ja Tampereen kesäyliopiston yhteistyössä järjestämä 32 opintopisteen koulutus, joka perehdyttää positiivisen psykologian teemoihin ja työkaluihin. Koulutus on vihdoin osaltani loppusuoralla lisäajan puitteissa – kiitos superpaljon joustosta Joyllalle ❤️

Olen kamppaillut aika tavalla oman uupumukseni jälkeen kognitiivisen suorituskyvyn haasteiden kautta. Esimerkiksi mieleenpainamisen kyky ja aikaansaaminen ovat ottaneet rankasti osumaa. Välillä ihan vain luentojen kuunteleminen on ollut mahdottomuus, kun tuntuu että aivot eivät suostu ottamaan mitään uutta asiaa vastaan. En siis ole pystynyt tekemään koulutusta normaalilla aikataululla, mutta on ollut upeaa että Joyllalla ollaan ymmärretty tämä ja olemme pystyneet muokkaamaan aikataulua sellaiseksi, että saan ennen pitkää homman pakettiin.

Kukoistuksen kehys eli PERMA

Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa käydään läpi positiivisen psykologian aihepiirejä PERMA-kehyksen kautta. PERMA on positiivisen psykologian ”isän”, psykologian professori Martin Seligmanin malli kukoistuksesta. PERMA tulee sanoista positive emotions, engagement, relationships, meaning ja accomplishment.

Kukoistuksen kehys eli PERMA-hyvinvointimalli. Kuvan lähde: Joylla.

Minun käymäni Joyllan koulutus oli puolen vuoden mittainen, ja nyt koulutus on pidentynyt kahdeksaan kuukauteen. Se aikana käydään todella kattavasti läpi kukoistuksen kehyksen osa-alueita luentojen, verkkotapaamisten ja itseopiskelun kautta. Koulutuksesta ja tulevien ryhmien aikatauluista voi lukea lisää täältä.

Vaikka teemat olivat itselleni monin tavoin tuttuja jo ennen PPP-koulutuksen alkua, tuli koulutuksessa silti paljon uutta ja vanhempi tieto jäsentyi jotenkin selkeämpään muotoon omassa mielessäni. Etenkin todella vahva painotus tutkimustietoon jäi positiivisena mieleen. Monilla luennoilla käytiin myös läpi kritiikkiä, jota tutkimuksia ja yleisesti positiivisen psykologian eri teemoja kohtaan on annettu. Minusta tämä oli jotenkin vaikuttavaa ja loi sellaisen ilmapiirin, että koulutus on tieteeseen pohjautuvaa. Tiede pyrkii aina kumoamaan itseään, eikä positiivinen psykologia ole tästä erillinen.

Ehkä mieleenpainuvimpana itselleni tässä koulutuksessa jäivät luennot vahvuuksista. Teimme VIA Character Strengths -kyselyn (saatavilla ilmaiseksi täältä) ja saimme kuunnella luennot kaikista eri vahvuuksien osa-alueista sekä miettiä kuinka omia vahvuuksia voisi tuoda enemmän mukaan omaan arkielämään. Kaikilla vahvuuksilla voi olla myös haittapuolensa, ja näistä oppiminen luennoilla oli myös tosi kiinnostavaa.

Omassa testissäni merkittävimmiksi luonteenvahvuuksiksi tulivat nämä:

Jotenkin tämän osa-alueen kautta sain itseltänin ”luvan” siihen, että kauneuden ja erinomaisuuden arvostus (ykkösvahvuuteni) on omassa arjessani tärkeä osa hyvinvointiani. Aikaisemmin herkästi ajattelin, että se on tavallaan ”turhaa” ja mitään tuottamatonta, ja olen vain toisinaan turhan nipo asioiden laadun ja estetiikan suhteen… mutta nyt tajuan, että kyse onkin omasta vahvuudestani jota voin hyödyntää niin tavallisessa arjessa kuin myös työssäni.

Kauniiden hetkien huomaaminen ja luominen – olipa kyse sitten pysäyttävän upeasta maisemasta luonnosta, aamukahvista näteimmässä suosikkimukissani tai kauniista luentoslideistä – tuo minulle merkitystä ja iloa.

Kerron tulevissa blogipostauksissa lisää myös vahvuuksista, niiden tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Jos positiivisen psykologian aihepiirit kiinnostavat, helppo tapa sukeltaa niihin on Voimaa – hyvän elämän polku -kirja.

Voin täydestä sydämestä suositella PPP-koulusta kaikille – se antaa paljon ajattelemisen aihetta sekä omaan elämään että työelämän kehittämiseen. Seuraavan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen startti on marraskuussa, vielä ehtii mukaan!

Kategoriat

Share This