Omega-3-rasvahapot ja lapsen aivojen toiminta

Omega-3-rasvahapot ja lapsen aivojen toiminta

Kaupallinen yhteistyö: HappyMe Suomi

Viisivuotiaan pikkutyypin äitinä minua kiinnostaa kovasti, kuinka voin tukea lapseni tasapainoista kehitystä mahdollisimman hyvin. Sopivasti rytmitetty arki, riittävä uni, leikki, läsnäolo, liikunta ja ravitsemus ovat asioita tässä paletissa joita koitan jollain tavalla huomioida päivittäin. En halua olla neuroottinen äiti esimerkiksi ruokailun suhteen, vaan ennemminkin mukavan tasapainoinen ja rento. On kuitenkin joitakin juttuja, joista en tingi – esimerkiksi ruokarytmi, omega-3-lisä, marjojen tarjoaminen muksulle päivittäin ja yhteiset ruokailuhetket.

Nyt Juliuksella on menossa jokin ihan mahtava kausi tunnesäätelyn oppimisessa ja meillä puhutaan kotona paljon tunteista. Yrittäjänä olen siinä mielessä kiitollisessa asemassa, että pystyn itse vaikuttamaan aika paljon päivieni rytmiin. Rauhalliset aamut ovat ihan mahtava tapa saada yhteys ihanaan herkkään poikaani, ja aamuisin usein pohdimmekin erilaisia tunneasioita yhdessä. Montessori-leikkikoulun kohtaamiset ystävien kanssa ja riehakkaaksikin käyvät leikit mietityttävät poikasta. Joskus ennen lähtöä jännittää niin, että pää ja maha on kipeänä.

Yritän antaa hänelle näiden asioiden kanssa aikaa ja olla tukena, koska jotenkin nyt oman psykoterapiani kautta olen huomannut miten älyttömän tärkeää se on, että omat tunteet saavat myötätuntoisen rinnallaolijan – silloin tulee nähdyksi ja kuulluksi. (Minut on kyllä nähty ja kuultu lapsena, mutta aikuistuttuani taisin unohtaa, että elämässä ei ole kyse vain suorittamisesta.)

Olen kiinnostuneena seuraillut kuinka oma toimintani niin hyvinä ja virkeinä, kuin myös väsyneinä ja huonoina päivinä heijastuu lapseeni. Kun olen virkeä ja nukkunut hyvin, jaksan ottaa lapsen kiukut, jännitykset, viivyttelyt ja vaikeammat tunnetilat vastaan aivan toisella tavalla kuin väsyneenä ja huonosti nukkuneena. Molempien kohdalla kyse on siis käytännössä stressin säätelystä.

Kun suunnittelimme HappyMe:n kanssa tätä postausta, mietimme kuinka voisin avata omega-3-lisän hyötyjä jotenkin konkreettisesti. Yksi asia, joka tutkimusten kautta tiedetään, on se että “omega-3-rasvahappo DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina”. Tähän liittyen ajattelin kirjoittaa siitä, mitä tämä normaali aivotoiminta voisi tarkoittaa. Tässä olen käyttänyt pohjana omaa Palaudu ja vahvistu -kirjaani ja Sajaniemen & hänen kollegoidensa loistavaa Stressin säätely -kirjaa.

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ne toimivat normaalisti?

Aivot ovat äärimmäisen monimutkainen elin.

DHA-rasvahapon on tutkimuksissa todettu edistävän aivotoiminnan pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus aivoihin saavutetaan syömällä rasvaista kalaa 2-3 kertaa viikossa tai ottamalla 250 mg DHA:ta päivittäin ravintolisänä.

Aivojen eri tasot ohjaavat elimistön koko hermojärjestelmää. Alhaalta ylöspäin katsottuna tasot voidaan jakaa yksinkertaistettuna sensorimotoriseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen tasoon.

Aivojen alemmat tasot huolehtivat eloonjäämisestä. Alin taso on aivorunko, jota liskoaivoiksikin kutsutaan. Se vastaa ihmisen vaistonvaraisista reaktioista ja monista tiedostamattomista tapahtumista kuten sydämen toiminnasta, verenpaineen säätelystä ja hengityksestä.

Limbinen järjestelmä vastaa tunnepitoisista muistikuvista, oppimiskyvystä, vieteistä, reaktiokyvystä ja yhteyden muodostamisesta toisiin ihmisiin ja paikkoihin. Se ikään kuin vastaa kysymykseen siitä, onko joku asia miellyttävä vai epämiellyttävä. Perustunteet kuten turvattomuus ja turvallisuus prosessoidaan limbisen järjestelmän kautta.

Muistin toiminnasta vastaa pääosin limbisen järjestelmän alueella sijaitseva hippokampus, joka säätelee myös stressijärjestelmän toimintaa. Hippokampus vertaa uusia tietoja vanhoihin kokemuksiin. Se avustaa toiminnallaan tunnemerkitysten määrittämisestä vastaavia mantelitumakkeitta.

Mantelitumakkeet ovat aivojen “palohälytin” ja ne toimivat nopeammin kuin järkiaivot (eli aivojen otsalohko), jonne tieto erilaisista tapahtumista myös välittyy. Kun mantelitumakkeet aistivat vaaran, ne lähettävät salamannopeasti viestin hypotalamukseen ja aivorunkoon. Näin stressireaktio ja ihmisen toiminta uhkatilanteessa voi käynnistyä jo ennen kuin järkiaivot tajuavat, mitä olemme tekemässä.

Aivojen korkein taso eli aivokuori vastaa tietoisesta ajattelusta. Sitä voidaan nimittää ihmis- tai järkiaivoiksi. Tämä on aivojen kognitiivinen taso. Aivokuoren avulla pystymme suunnittelemaan, tulkitsemaan viestejä vuorovaikutuksessa ja muuten ulkomaailmasta, arvioimaan, järkeilemään, muistamaan ja havaitsemaan tietoisia tuntoaistimuksia, liikkumaan tietoisesti ja ylipäätään harkitsemaan, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa. Luovuus, kyky havainnoida itseämme osana suurta maailmankaikkeutta, hengellisyys, uskomusjärjestelmät, mielikuvitus ja empatia ovat myös aivokuoren tuotteita.

Aivokuoren otsalohko, otsan takana oleva alue, vastaa kaikkein monimutkaisimmista ajattelu- ja suunnitteluprosesseista. Etuotsalohko tuottaa todellisuutta esittäviä kuvauksia, joiden avulla mieli voi luoda erilaisia käsitteitä tässä hetkessä, ajatella menneitä kokemuksia tai luoda erilaisia näkymiä tulevaisuuteen.

Etuotsalohkon eri osat vastaavat siis esimerkiksi huomiokyvystä, toisen ihmisen kanssa samalle aaltopituudelle virittäytymisestä, tunteiden tasapainottamisesta, itsetuntemuksesta ja moraalisesta tietoisuudesta. Otsalohkojen toiminta on olennaista, kun haluamme kyetä toimimaan viisaasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Etuotsalohkot kehittyvät jopa 23–25 vuoden ikään asti.

Aistit liittyvät myös olennaisesti aivojen toimintaan. Terve.fi:n artikkelin mukaan:

“Liikealueet sijaitsevat molemmissa aivopuoliskoissa otsalohkon takaosassa. Tuntoalueet taas sijaitsevat päälakilohkon etuosassa. Toiminta menee ristiin siten, että oikea aivopuolisko säätää vasemman puolen tuntoa ja liikettä, ja päinvastoin.

Aivojen takaosassa ovat näköalue, kuuloalue ja tuntoalue, eli sinne tulee näiden aistien välittämä tieto.

Vasen aivopuolisko ohjaa kielellisiä toimintoja, joita ovat mm. puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä kielellisen aineksen muistaminen.

Oikea aivopuolisko käsittelee, ymmärtää ja muistaa nähdyn, hahmottaa ulottuvuuksia ja ympäristön etäisyyksiä ja suuntia, mikä mahdollistaa liikkumisen samoin kuin sijaintien ja kulkureittien muistamisen. Silmän ja käden yhteistyö sekä kasvojen ilmeiden tunnistaminen perustuvat oikean aivopuoliskon toimintaan.”

Aikamoinen paketti nuo meidän aivomme! Pidetään niistä huolta. Ja koska lapset eivät osaa vielä itse säädellä omaa toimintaansa, koitetaan tehdä hyviä valintoja pikkuisten kasvun ja kehityksen suhteen.

HappyMe-geelitabletit on se tapa, jolla meillä kotona turvataan 5-vuotiaan DHA:n saanti. Julius nirsoilee edelleen kalalle, joskin nyt on alkaneet kalapullat maistua satunnaisesti (kiitos paljon teille, ketkä vinkkasitte asiasta!).

Jos et ole vielä tutustunut HappyMe:hen, niin voit lukaista tämän blogipostini aiheesta. Mun lukijana saat ekasta pakkauksesta 50 prosentin alennuksen 🙂

PS. Tämä posti on tehty yhteistyössä HappyMe Suomen kanssa. Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että yritys sponsoroi kirjoitustani (ts. saan siitä palkkaa).

Lapsen keskittymiskyky, muisti ja oppiminen – vaikuttaako omega-3 niihin?

Lapsen keskittymiskyky, muisti ja oppiminen – vaikuttaako omega-3 niihin?

Aivot ja niiden normaali toiminta. Joitakin vuosia sitten aihe kiinnosti minua lähinnä oman keskittymiskykyni ja aikaansaamiseni suhteen. Emmehän me ajattele aivojamme, ellei niiden toiminnassa tunnu olevan jonkin pielessä.

Minulla oli. Lopulta syykin löytyi, se oli kilpirauhasen vajaatoiminta. Oikean lääkityksen löydyttyä en pahemmin ajatellut asiaa, ainoastaan pidin yllä jo aiemmin hyväksi havaitsemiani elämäntapoja. Olin onnessani, kun muistin jälleen kaupassa luomuomppujen vaakanumeron ilman, että se piti tarkistaa kolme kertaa ennen kuin lopulta sain lapun kiinni pussiin. Vajaatoimintaisena arki oli juuri tuommoista (puhumattakaan muista oireista, kuten lapsettomuudesta).

Sitten raskaustesti näytti plussaa ja elämässä alkoi aivan toinenlainen vaihe. Pitikin miettiä elämää pikkuruisen kehittyvän ihmisen näkökulmasta. Kuinka turvata sikiölle ja sitten vauvalle paras mahdollinen koti kehossani?

Kahden vuoden odotuksen ja useamman keskenmenon jälkeen en uskaltanut aluksi kauheasti toivoa, mutta koitin pitää toki itsestäni mahdollisimman hyvin huolta. Muistin kouluttajani neuvot raskausajan ravitsemuksesta ja elintavoista. Verensokerin pitämistä tasapainossa. Ravinnevajeiden poissulkemista. Omega-3:a, folaattia, karnitiinia, D3:a (ravintolisäoppaastani löydät muuten nämä kaikki ja paljon muutakin). Huh, huonovointisena helpommin sanottu kuin tehty!

Kehittyvä vauva ottaa tarvitsemansa ravinteet äidiltä. Vauva ei yleensä jää vajeeseen ellei äidillä ole puutoksia. Äidin ravinnevarastot hupenevat samaa tahtia kun lapsi kasvaa ellei odotusajan ravitsemus ole kunnossa.

Riittävä ravinteiden määrä, esimerkiksi hyvä DHA-rasvahappotaso, ennustaa tutkimuksen mukaan lapsen parempaa ongelmanratkaisukykyä 12 kuukauden iässä. Imetys verottaa äidin varastoja ja edellä mainitussa tutkimuksessa painotetaankin myös pitämään huolta imettävän äidin DHA-tasosta. Kaikilla välttämättömillä mikroravinteilla on oma funktionsa. Folaatti vaikuttaa mm. hermostoputken sulkeutumiseen jo hyvin varhain raskauden aikana. Siksi raskautta suunnittelevia suositellaan käyttämään foolihappolisää. Foolihappo on folaatin synteettinen muoto. (Minä muuten suosittelen mieluummin metyylifolaattia, sillä kaikkien elimistö ei pysty muuntamaan foolihappoa tehokkaasti oikeaan muotoon.)

Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana vauvan aivot kehittyvät vauhdilla. Aivojen nopea kehitys (koon ja painon suhteen) jatkuu kahteen ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen aivojen kehitys jatkuu edelleen läpi lapsuuden ja kouluiän, mutta se ei ole yhtä vauhdikasta kuin ensimmäisinä elinvuosina. Lapsi kuitenkin oppii päivästä toiseen uusia taitoja, itsesäätelyä ja tämän inhimillisen elämämme elämistä.

Omega-3-rasvahapot vaikuttavat aivojen kehitykseen ja toimintaan

Aivojen normaaliin kehitykseen ja toimintaan tarvitaan DHA-rasvahappoa, joka kuuluu omega-3-rasvahappoihin. DHA-pitoisuudet ovat suurimpia niillä etuotsalohkon alueilla, jotka liittyvät mm. keskittymiskykyyn, ongelmanratkaisuun ja suunnitteluun.

DHA:ta olisi hyvä saada ravinnosta. Elimistö pystyy muuntamaan sitä omega-3-sarjan ALA-rasvahaposta (jota saadaan esimerkiksi pellavan- ja hampunsiemenistä ja rypsiöljystä), mutta muunnos on vähäistä. Omasta mielestäni on yksinkertaisesti fiksumpaa ottaa DHA suoraan ravinnosta. DHA:ta saadaan kalasta, merenelävistä ja/tai omega-3-valmisteista.

Ikävä kyllä suomalaiset eivät tutkitusti syö tarpeeksi kalaa, joten aika monilla on vajausta omega-3-rasvahapoista elimistön tarpeisiin nähden. Tämä koskee niin aikuisia kuin lapsia. Ruokailutottumukset ovat perheen yhteisiä.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on kirjoittanut suomalaisten kalan ja lihan syömisestä blogiinsa. Tekstin mukaan suomalaiset naiset syövät kalaa reilut 250 grammaa viikossa. Jos kalaa syötäisiin suositusten mukainen määrä eli 2-3 kertaa viikossa, olisi tuo grammamäärä noin 300-500 grammaa (kirjoittaa Laatikainen). Finravinto 2017 -tutkimus on muuten juuri julkaistu, mutta valitettavasti en ehtinyt saada sitä käsiini ennen tämän tekstin kirjoittamista. Voi siis olla, että numerot ovat hiukan muuttuneet.

Miten tämä liittyy nyt aivoihin? No siten, että kehittyvä lapsi saa tarvitsemansa DHA:n äidiltä.

Äidin täytyisi syödä kalaa riittävän usein, jotta DHA:ta voi ylipäätään saada äidiltä riittävästi (ja äidin omat DHA-varastot eivät hupene). DHA on tärkeä rakennusaine kaikille kehon soluille niin vauvalla, kuin myös äidillä. Äidin DHA:n saanti vaikuttaa tutkitusti lapsen aivojen ja näön kehittymiseen.

Moni äiti kokee, että lapsen syntymän jälkeen oma muisti alkaa reistailemaan. Voisiko kyse olla ainakin osittain siitä että äidin omat DHA-varastot hupenevat (hormoniheilahteluiden, unen puutteen, uuden elämäntilanteen aiheuttaman stressin jne. lisäksi)? Luulenpa että moni siellä ruudun takana muistaa nuo päivät, kun on löytänyt autonavaimensa jääkaapista ja pelännyt unohtavansa vauvan ostoskärryyn.

Palataan kuitenkin lapsen aivoihin. DHA on siis aivojen normaalille kehitykselle ja toiminnalle tärkeä rasvahappo. DHA-rasvahapon vajaus voi vaikuttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksiin ja lapsen kykyyn keskittyä. Tutkimusdata sen hyödyllisyydestä (ja toisaalta sen puutteen vaikutuksista) on vahvaa.

Kurkataan muutamia näistä tutkimuksista.

Tässä koostetutkimuksessa oli vedetty yhteen 15 tutkimuksen havaintoja. Yhteinen lopputulema oli, että yli puolessa tutkimuksista DHA-rasvahapolla tai pitkäketjuisilla omega-3-rasvahapoilla oli positiivisia vaikutuksia vähintään yhteen tiedonkäsittelyyn tai käyttäytymiseen liittyvään alueeseen. Samoin hyviä vaikutuksia huomattiin koulumenestyksen osalta niillä lapsilla, joilla DHA-pitoisuus veressä oli korkeampi (tai sitä kohotettiin tutkimuksen aikana ravintolisän avulla).

Tutkimuksen yhteenvedossa myös todettiin, että omega-3-rasvahappo DHA:n määrän lisäys voi saada aikaan muutoksia aivoissa, jotka voidaan havaita oppimisen ja käyttäytymisen muutoksina. Toki tutkimuksissa on saatu myös ristiriitaisia tuloksia, mutta näyttäisi siltä että etenkin DHA-vajauksesta kärsivillä lapsilla vaikutuksia on selvästi.

Tässä Oxfordin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että matala DHA:n määrä veressä on yhteydessä hitaampaan lukunopeuteen, heikompaan muistiin ja huonompaan käytökseen 7-9-vuotiailla koululaisilla.

Minua yllätti ehkä eniten tämä: Journal of Sleep Researchissa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että heikosti lukemaan oppineilla 7-9-vuotiailla lapsilla matala DHA-rasvahapon määrä veressä oli yhteydessä huonompaan uneen. Tämä oli kaksoissokkotutkimus, lapsia oli yhteensä 362. Tutkimusryhmästä valittiin vielä satunnaisesti 40 lasta, joille tehtiin aktigrafiamittaus (sillä voidaan tutkia mm. uni-valverytmiä, unijakson kestoa ja unen rauhallisuutta). Lisäksi koko tutkimusryhmälle tehtiin kyselytutkimus ja havaittiin, että 40 prosentilla lapsista oli merkittäviä ongelmia unen kanssa.

Kun DHA:ta annettiin 16 viikon ajan ravintolisän muodossa, nukkuivat lapset aktigrafiamittauksen mukaan jopa 58 minuuttia pidempään ja keskimäärin yöllisiä heräämisiä oli seitsemän vähemmän kuin ennen (unihäiriöstä, esimerkiksi uniapneasta kärsivällä, voi yöllisiä tiedostamattomia heräilyjä olla monia kymmeniä – lapsiltakin on toisinaan hyvä tutkia unihäiriön mahdollisuus).

Tutkijat tietysti sanovat varovasti, että DHA-pitoisuuden nousulla voi olla yhteyttä parempaan uneen. Minusta tuo kuulostaa (näin äitinä) varsin merkittäviltä muutoksilta. Tietysti tieteessä tällaisia sanamuotoja käytetään hyvin varovasti, mutta tunti lisää unta huonosti nukkuvalle lapselle (ja vanhemmille) kuulostaa minusta isolta elämänlaadun parannukselta! 🙂

PS. Kiinnostaisiko sua lukea enemmänkin aivoista? Aihe on minulle tällä hetkellä kiinnostava ja ajankohtainen ja olen penkonut siitä paljon tietoa eri näkökulmista. Oman uupumukseni ja pari vuotta sitten diagnosoidun traumaperäisen stressihäiriön myötä olen lukenut paljon asioista jotka vaikuttavat aivoihin ja siitä, mitä voimme itse tehdä jotta aivot toimisivat paremmin (kuka tahansa esim. takaumista ja unihäiriöistä kärsinyt varmaan ymmärtää mitä tarkoitan). Tässä olisi varmaan monia muitakin aiheita, joista voisin jakaa teille lukijoilleni lisää.

Miksi pysyvä painonpudotus epäonnistuu?

Miksi pysyvä painonpudotus epäonnistuu?

Moni ajattelee, että “se X / Y / Z dieetti oli tosi hyvä – jos mulla olis vaan ollut enemmän itsekuria, olisin kyllä onnistunut”.

Ei näin. Tutkimuksissa pysyvää painonpudotusta ei ennusta mikään tietty dieetti tai makroravinnejakauma.

Pysyvyyttä ennustavat ihan toisenlaiset asiat. Pysyviä tuloksia saaneilla ensimmäinen laihdutusyritys ei usein ole toiminut, eikä välttämättä edes vielä toinen.

Osa näistä pysyvää painonpudostusta ennustavista asioista – kuten vaikkapa säännöllinen ateriarytmi tai aamupalan syöminen – ovat niin perusasioita, että niiden merkitys menee kenties siksi monelta ihmekeinoja etsivältä ohi. Ja osa niistä on asioita, joita tyypillinen laihduttaja ei osaa tulla edes ajatelleeksi, kuten vaikkapa psykologinen joustavuus.

Kuuntele webinaari, niin opit lisää ja ymmärrät miksi mikään tietty dieetti, treeniohjelma tai laihdutuspilleri ei tule ylipaino-ongelmaa ratkaisemaan. Ratkaisu löytyy toisenlaisista asioista.

Hyvän olon hormonidieetti on ohjaamani verkkovalmennus, jossa emme laihduta rajuilla metodeilla. Voi tuntua tylsältä, kun en lupaa nopeita tuloksia. Osa saa toki niitäkin, kuten varmasti missä tahansa valmennuksessa jossa ohjeistetaan syömään niin, että energiansaanti putoaa alle energiankulutuksen. Mutta moni ei onnistu – ja nämä hiljaiset “epäonnistujat” ovat niitä joita emme näe verkkovalmennusten mainoksissa.

//Edit: Lisäsin alle professori Mustajoen blogitekstin lainaukset tammikuussa 2019, sopii niin hyvin tähän aiheeseen:

Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkärin (eli sisätautien erikoislääkäri, professori, painonhallinnan asiantuntija) Pertti Mustajoen blogissa on erinomainen teksti siitä, mitä voimme oppia onnistuneilta laihduttajilta.

Tässä muutama asia Mustajoen & co. tutkimuksesa onnistuneista laihduttajilta (poimin nämä Pertti Mustajoen blogista). Ehkä nämä voivat antaa tsemppistä jos koet aiemmin epäonnistuneesi tai mietit, miten ylipäätään on mahdollista saada painoa pysyvästi pois:

– Onnistujista vähemmän kuin kolmasosa saavutti pysyvän tuloksen ensi yrittämällä => “Jokainen laihduttamiskerta opettaa jotain. Ei ehkä mitään suurta oivallusta, mutta mieleen jää alitajuisia ajatuksia. Sitten toisella tai neljännellä kerralla kypsyt tekemään jotain eri tavalla. Osaat aiempaa enemmän keskittyä muuttamaan tottumuksia pysyvästi.”

– Miehistä 72 % ja naisista puolet oli laihduttanut omin päin. (On siis mahdollista onnistua itsenäisesti, mutta tätä on voinut myös edeltää ajanjakso, jolloin oppia haetaan ulkopuolelta.)

– Yleisin tapa laihduttaa oli hitaasti ruokamuutosten avulla. Joka kymmenes kertoi laihduttaneensa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.

– Puolet kertoivat painon nousseen laihduttamisen jälkeen useita kiloja. Heillä kuitenkin paino jäi reilusti alle alkuperäisen.

– Laihduttajat harrastavat selvästi enemmän liikkumista vapaa-ajalla ja työmatkaliikuntaa kuin muu väestö. Hyvin vähän alkoholia käyttäviä oli laihduttajissa enemmän kuin väestössä. Tupakoimattomia oli hieman enemmän.

– Ennen laihduttamista enemmistö oli syönyt pikaruokia joka viikko, huomattava osa useita kertoja viikossa. Laihduttamisen jälkeen vain seitsemän prosenttia kävi kerran viikossa pikaruokaloissa.

– Muita ruokailumuutoksia mm. (katso kaikki täältä):

  • 78 % oli lisännyt vihannesten syömistä.
  • 68 % oli vähentänyt makeiden leivonnaisten käyttöä.
  • 64 % kertoi vähentäneensä makeisten käyttöä.
  • Lautasmallia oli ennen laihduttamista käyttänyt joka kymmenes, sen jälkeen sitä käytti yli puolet.
  • 33 % oli vähentänyt rasvaisten juustojen syömistä.

// Edit loppuu tähän

HOHD-valmennuksessa (ja muutenkin kaikissa meidän valmennuksissamme) opettelemme terveellisiä, pysyviä elämäntapoja ja uusia ajatusmalleja joita pysyvään painonpudotukseen tarvitaan.

Seuraava valmennus starttaa tammikuussa. Ajantasaiset tiedot valmennuksesta löydät aina täältä.

Videolla puhumme näistä aiheista:

  • 00:00: Joni ja Kaisan esittelyt
  • 01:15: Mistä webinaarissa puhutaan?
  • 03:45: Miten tavat toimivat ja miksi rankat pikadieetit eivät toimi?
  • 09:00: Tapojen syvempi anatomia ja niiden parantaminen – mitä, miten ja miksi?
  • 14:40: Oman tietoisuuden lisääminen tavoista ja toiminnasta ja pitkän aikavälin suunnitelmat
  • 23:00: Mitä tekevät ne ihmiset eri tavoin, jotka onnistuvat pitkän aikavälin painonpudotuksessa?
  • 29:15: Miten pitkään tapojen muuttamisessa kestää?
  • 30:40: Mustavalkoinen ajattelu painonhallinnan esteenä
  • 33:45: Mustavalkoinen ajattelu ei toimi koska elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista
  • 36:40: Omat tunteet ja ylipaino, mitä ajattelet itsestäsi ja mikä avuksi?
  • 39:00: Laihduttajan identiteetti ja painonhallinta
  • 41:40: Sisäinen motivaatio – itseohjautuvuusteoria (kyvykkyys, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys)
  • 46:25: Elinympäristön vaikutukset painonhallintaan (katastrofipäivät, muut ihmiset, työpaikka, koti, jne)
  • 57:30: Panosta kaaospäiviin, koska niissä onnistuminen ratkaisee paljon
  • 59:00: Miten kauan elämäntapojen muuttamisessa ja painonpudotuksessa kestää?
  • 01:01:45: Elätkö syödäksesi vai syötkö elääksesi?
  • 01:03:30: Yhteenvetoa – miksi pysyvä painonpudotus siis epäonnistuu ja ratkaisut?

PS. Lisäilen tänne sivulleni nyt meidän kaikki vanhat, avoimet webinaarit, jos innostuisit vaikka kuuntelemaan näitä kävelenkeilläsi, kotia siivotessasi tai ruokaa laittaessasi 🙂 Näissä on ihan timanttista asiaa, vaikka itse sanonkin! Olen, ja olemme Jonin kanssa, vuosien varrella puhuneet lukemattomista aiheista webinaareissa. Näistä videoista voi saada todella paljon infoa ja apua irti ihan ilmaiseksi.

Omega-3-öljy lapsille: miksi, mitä ja kuinka paljon?

Omega-3-öljy lapsille: miksi, mitä ja kuinka paljon?


Kaupallinen yhteistyö: HappyMe Finland

“Äiti, kala on ihan yök, en syö,” pikkutyyppi 5-vee ilmoittaa. Äidin harmiksi, tietty.

Julius tykkäsi ennen kalasta, mutta sitten tuli oksennustauti joka iski kala-aterian jälkeen. Sen jälkeen ei ole pahemmin kala maistunut – paitsi äärimmäisessä ryhmäpaineessa ja lopulta itse asiassa eilen iltana. Sain Instagramissa lukijoiltani niin hyviä vinkkejä että “lihapullien” – eli kalapullien – avulla mukula vetäisi puoli lautasellista kalaa ja pyysi lisääkin. Kiitos te! Kannatti kysyä apua, enpä ollu älynnyt pulla-asiaa kun en itse kalapullista ole ikinä välittänyt (mutta myönnetään, ne oli oikeasti hyviä).

Kuinka usein teillä syödään kalaa? Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät liian vähän kalaa. Lasten ravitsemus noudattelee samaa linjaa kuin aikuisten, joten sama koskee heitä.

Suositus olisi syödä kalaa 2-3 kertaa viikossa. Haluaisin nyt haastaa siihen jokaisen lukijani! Lähtisikö teidän perhe mukaan tsemppaamaan?

Mitä hyötyä on kalan syömisestä?

Kalaa voisi nimittää ehkäpä superfoodiksi, sillä niin paljon ravitsemuksellisesti tärkeitä tekijöitä se sisältää. Harmi vaan, ettei sitä saa pakattua kovin trendikkääseen pakkaukseen kuten goji-marjoja ja maca-jauheita (jotka nekin kyllä löytyy meidän kaapista).

Miksi kala sitten olisi tärkeä lisä lapsen, ja teidän koko perheen, ruokavalioon?

Ensinnäkin, se sisältää helposti sulavaa proteiinia kasvua varten. Lapsi ei tarvitse mitään lisäproteiinia kasvuun, sillä sitä saadaan yleensä kyllä ihan riittävästi. Minusta proteiiniannoksella on muuten tosi tärkeä rooli lapsen ruokailuissa: se pidentää kylläisyydentunnetta, vähentää napostelunhalua ja pitää verensokerin pidempään tasaisena. Siksi niin pääaterioille kuin välipaloillekin olisi hyvä lisätä edes pieni proteiinpitoinen pala ruokaa, vaikka sitten siivu juustoa.

Kala tyypillisesti syrjäyttää terveydelle vähemmän edullisia ruoka-aineita, kuten prosessoituja lihatuotteita ja punaista lihaa ruokavaliossa. Tällöin ruokavalion rasvahappojakauma muuttuu myös parempaan suuntaan. Suurin osa suomalaisista syö ihan riittämiin tyydyttynyttä rasvaa. Sitäkin tarvitaan, mutta useimmat saavat tyydyttynyttä rasvaa enemmän kuin tarvitsevat. Sen sijaan monityydyttymättömien, etenkin omega-3-rasvahappojen saanti jää vajaaksi.

Kalan sisältämät omega-3-rasvahapoista erityisen tärkeitä ovat EPA- ja DHA-rasvahapot. Kasveista saadaan välttämätöntä rasvahappoa eli alfalinoleenihappoa (ALA), mutta se pitäisi kyetä muuttamaan elimistössä EPA- ja DHA-muotoon. Tätä muunnosta voivat heikentää tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden vajeet. Kalan EPA- ja DHA-rasvahappoja tarvitse enää muuntaa elimistössä mihinkään muuhun muotoon.

Omega-3-rasvoja tarvitaan esimerkiksi aivojen, sydämen ja hermoston normaaliin toimintaan. Toisin sanoen, näitä rasvahappoja tarvitaan mm. aivojen, hermoston ja silmien kehittymiseen ja normaaliin toimintaan, mielialan ja stressin säätelyyn, oppimisen ja muistin avuksi sekä sydämen rytmittämiseen.

Tässä postissa haluan keskittyä erityisesti lapsiin. Olin tosi iloinen, kun HappyMe pyysi minua yhteistyöhön – tämä on tosi tärkeä aihe.

Suomalaiset lapset syövät tutkitusti liian vähän kalaa ja osittain sen vuoksi saavat myös turhan vähän D-vitamiinia, E-vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja.

Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -julkaisussa (ks. linkki yllä) mainitaan myös, vuodesta 2003 lähtien D-vitamiinia on Suomessa lisätty nestemäisiin maitotuotteisiin ja levitettäviin rasvoihin. Määrää on nostettu vielä tässä vuosien mittaan, sillä muutoksen jälkeen huomattiin, että lisäys ei riittänyt siihen että lasten D-vitamiinin saanti olisi siltikään saavuttanut suosituksia (10 μg / vuorokausi).

Raportissa todetaan, että “suositeltuun D-vitamiinin saantiin on hyvin vaikea yltää ilman ravintoainevalmisteiden käyttöä.”

Nyt tilanne on jo mahdollisesti parempi, koska D-vitamiinin määrää on kasvatettu elintarvikkeissa. THL suosittaa silti D-vitamiinilisää ympärivuotiseen käyttöön: “D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 µg (300 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole.” (katkelma Neuvolakäsikirjan 2-17-vuotiaiden suosituksesta).

D-vitamiinia tarvitaan mm. immuunijärjestelmän ja hormonien normaaliin toimintaan ja luuston ja hampaiden kasvuun ja kehitykseen.

E-vitamiinin liian vähäinen saanti voi heikentää seleenin imeytymistä. E-vitamiini ja seleeni ovat tärkeitä antioksidantteja. Seleeniä saadaan juurikin kalasta. Monta hyvää yhdessä, siis!

Antioksidantit suojaavat kehoa ikään kuin “sisäiseltä ruostumiselta” eli hapetusstressiltä, jota pidetään nykyisin hyvin monien kroonisten ja vakavien sairauksien taustatekijänä.

THL:n sivuilla sanotaan leikki-ikäisten ruokavaliosta näin:

“Pehmeän rasvan saanti jäi Lasten ruokavalio ennen kouluikää -tutkimuksen lapsilla alle suositusten, minkä vuoksi monityydyttymättömien rasvahappojen ja E-vitamiinin saanti oli lapsilla niukkaa. Kalan viikoittaista käyttöä suositellaan sen sisältämien pehmeiden rasvojen ja D-vitamiinin vuoksi.”

Tuo tutkimus on tehty tosiaan kymmenen vuotta sitten, mutta valitettavasti en löytänyt uudempaa tietoa asiasta. Sitä ei myöskään THL:n sivuilta löytynyt.

Jos teillä jää kalan syönti liian vähiin, niin silloin suositukseni olisi ottaa omega-3-lisä käyttöön. Tarvittavat ravintoaineet on tietysti mahdollista saada ruuasta, mutta kuten yllä näkyy, se ei valitettavasti ole valtaosan kohdalla totta. Ei aikuisten, eikä lasten.

Turvaa omega-3-rasvojen saanti omega-3-öljyllä

Jos teidän perheessä kalan syöminen on yhtä satunnaista kuin meillä, voi olla viisasta käyttää päivittäin omega-3-lisää. Minulla itselläni on tapana syödä useamman kerran viikossa kalaa ja äyriäisiä kun syön esim. lounassalaatin ulkona. Valitsen siihen yleensä aina lohta ja/tai katkarapuja. Mutta lasta en ole onnistunut pakottamaan, en maanittelulla enkä lahjonnalla. Viimeisen parin vuoden aikana olen todistanut hänen syövän kalaa tasan kolme kertaa ja joka kerta niin, että pöytä on ollut ympäröity ystäväperheen lapsilla.

Meillä omega-3-öljy on siis jokapäiväisessä käytössä, koska en halua ottaa sitä riskiä että muksu saa liian vähän välttämättömiä rasvahappoja.

Tähän saakka olen monen vuoden ajan tilannut lasten omega-3-öljyä USA:sta. Olen aika kriittinen ravintolisien laadun suhteen ja minulla on muutamia luottomerkkejä joita suosin. Nyt vihdoin löysin Suomesta sellaisen omega-3-öljyn Juliukselle, joka:

1) menee omasta seulastani läpi
2) maistuu hänelle
3) tulee suoraan postissa kotiin, joten se ei ikinä lopu kesken enkä unohda ostaa sitä, ennen meillä oltiin välillä viikkokausia ilman
4) ei maksa maltaita edellisistä huolimatta.

HappyMe on siis tietty tämä omega-3-öljyvalmiste, tarkalleen ottaen kalmariöljy. Kalmariöljyn hyvä puoli on sen korkea DHA-pitoisuus joka on erityisen hyvä lasten kalaöljyn kannalta. Pikkutyypit tarvitsevat suhteessa enemmän DHA-rasvahappoja kuin EPA-rasvahappoja. DHA on erityisen tärkeä kasvaville aivoille ja keholle. HappyMe sisältää myös D-vitamiinia ja E-vitamiinia, joka suojaa soluja hapetustressiltä (E-vitamiinin lähteenä on ei-geenimuunnellut soijapavut).

Julius on ollut nyt kipeänä ja hän pyytää joka päivä äitiä tekemään “herkkulautasen”. Laitan siihen kuivattuja marjoja kuten karpaloita ja mulpereita, pähkinöitä, muutaman piparin, vähän tummaa suklaata, pureskeltavan monivitamiinin ja HappyMe:n. Arvatkaa minkä poitsu syö ekana?

HappyMe:tä otetaan yksi geelitabletti päivässä. Siitä saa 361 mg kalaöljyä, josta DHA:ta on 250 mg ja EPA:a 97 mg. Geelitabletti on ollut Juliuksen mieleen, hän kutsuu niitä kalanameiksi.

HappyMe:llä on EU:n hyväksymät terveysväitteet:

– Luusto: D-vitamiini on välttämätön lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle.
Aivot: DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus aivoihin saavutetaan nauttimalla 250 mg:lla DHA:ta päivittäin.
Vastustuskyky: D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
Näkö: DHA edistää näön pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus näköön saavutetaan nauttimalla 250 mg:lla DHA:ta päivittäin.
Sydän: DHA ja EPA rasvahapot edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus saavutetaan nauttimalla 250 mg EPA:a ja DHA:ta päivittäin.

Ensimmäisellä testiviikolla löysin pojan kiipeämästä keittiön tasolle jakkaran kanssa, hän kertoi etsivänsä “niitä hyvänmakuisia kalanameja”. Olivat niin hyviä, että hän halusi viedä yhden liuskan ja (lapsille sopivat) mustekalatautuoinnit Iiris-ystävälleenkin kun meillä oli leikkitreffit. “Iiris, ne maistuu ihan limpparilta, maista sinäkin!” Hellyttävää 😀

Positiivinen juttu on se, että hyvästä mausta huolimatta näissä ei ole sokeria (makeus tulee mm. xylitolista). Hämmästyin, kun katsoin valmistajan sivuilta videon jossa näytetään miten paljon tavanomaiset omega-3-“namit” sisältävät sokeria. Tsekkaa vaikka itse.

Meillä oli aiemmin käytössä erilainen valmiste (kapseli), mutta ärsyttävä juttu oli se, että kalaöljy purskahti toisinaan ulos Juliuksen puraistessa kapselin rikki. Muutamat suosikkipaidat on heitetty roskikseen, kun öljyt on olleet rinnuksilla eikä haju ole lähtenyt pois edes pesukoneessa.

Näitä voisi toki käyttää aikuinenkin. Silloin suosittaisin ottamaan 2-3 geelitablettia päivässä (jos on mustelmaherkkyyttä, niin kannattaa pitäytyä yhdessä geelitabletissa per päivä).

Kala-allergikoille hyvä tieto on se, että tätä voi allergikkokin käyttää. Ainoastaan äyriäisallergikon on paras pysyä näistä erossa.

HappyMe on myös mainio niille, joita kalaöljytabletit röyhtäyttävät. Näiden maku on todella mieto, eikä kalaöljyröyhtäyksiä ole tiedossa. Geelitablettia on kehitetty pitkään ja hartaasti. Meillä pikkumiehen yksi päivän tähtihetki on se, kun “limalöllykän” saa sormien väliin puristeltavaksi. Olen kieltäytynyt ostamasta niitä kaikkia vinkuvia vessanpönttöjä ja muita slimejä, koska löydän niitä lopulta kuivuneena pöydänreunoihin ja valumasta pitkin keittiönkaappeja. Nämä “slimet” saavat nyt riittää.

Paras omega-3-öljy on puhdas ja eettinen öljy

Olen melkoisen kranttu näiden blogiyhteistöiden suhteen. En lähde läheskään kaikkiin kyselyihin mukaan, teen näitä vain jos yritys vastaa omia arvojani ja käyttäisin tuotetta joka tapauksessa. Siksi kyselin HappyMe:n Hannalta tarkkaan tuotteen valmistuksesta ja puhtaudesta. Kaikki kalaöljyt eivät ole eettisesti valmistettuja. Huonolaatuiset öljyt voivat olla härskiintyneitä ja niissä voi olla epäpuhtauksia. Tuollaista ei tietenkään halua antaa lapselleen. Siksi en suosittelisi tilailemaan ihan mitä sattuu, tai ostamaan kaupasta halvinta valmistetta.

HappyMe:n kalmarit pyydetään yksitellen koukkua ja valoa käyttäen, eikä troolausta käytetä. Troolauksen huono puoli on nimittäin sivusaalis, joka tarkoittaa sitä että kun yritetään saada tiettyä kalaa kiinni, sen kaverina saadaan vahingossa kilotolkulla myös muita mereneläviä joita ei ole ollut tarkoitus kalastaa. Tällainen kalastus EI ole kestävän kehityksen mukaista, kun taas tuo HappyMe-kalmarien kalastus on.

Erityisen hieno juttu edellisen lisäksi on se, että kalmariöljyssä käytetään ruokatuotannon ylijäämää, joka tukee kestävää kehitystä. Kalmareita ei siis pyydetä vain öljyä varten. Öljyn puhtaus on myös varmistettu siten, että se puhdistetaan 11-vaiheisessa prosessissa ennen kuin siitä valmistetaan HappyMe-öljyä.

Mutta nyt pieni mies koputtelee äitiä olkapäähän ja pyytää, “äiti, minä haluaisin sen minun kalanamin! Voisinko saada kaksi, äiti kiltti?” – taitaa olla siis aika mennä. Ja tää tapahtui ihan oikeasti, ei todellakaan keksitty korni myyntilause vaikka siltä kuulostaakin 😀 Joudun piilottamaan nuo niin korkealle yläkaappiin, ettei tyyppi pääse sinne edes jakkaran kanssa. Muuten käy kuten viinikumipussille jos sen erehtyy jättämään aviomieheni lähistölle.

Olisi kiva kuulla, mitä sinun lapsesi tykkäävät HappyMe:sta? Laita ihmeessä viestiä vaikka Facebookissa tai Instagramissa!

HappyMe-pakkauksessa tulee mukana hauskat siirtotatuoinnit lapsille. Kuulin, että joku muksu oli saanut nämä omiin käsiinsä ja tatuoinut naamansa, joten ehkä kannattaa laittaa nämäkin sinne ylähyllylle pienten sormien ulottumattomiin 😀


Tutkimuslähteet: Examine.com, Fish oil

Kaisa Jaakkola kertoo suhteestaan ruokaan: “En ole ruokanatsi äitinäkään” – haastatteluni Fit-lehdessä

Kaisa Jaakkola kertoo suhteestaan ruokaan: “En ole ruokanatsi äitinäkään” – haastatteluni Fit-lehdessä

// Tämä juttu on julkaistu Fit-lehdessä keväällä 2016. //

Kaisa Jaakkolalle ruoka tarkoittaa kauneutta, hyvää seuraa ja hyvinvointia. Hänellä ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan.

Mi­nul­le ruo­ka on ra­vin­toa ke­hol­le, mie­lel­le ja sie­lul­le. Kil­pa­fit­nes­sai­koi­na­ni söin yk­sin kyl­mää ruo­kaa muo­vi­pur­kis­ta mui­den läh­ties­sä lou­naal­le. Tär­kein­tä oli, et­tä ruu­an mak­rot oli­vat koh­dal­laan. Sii­hen en ha­lua enää ta­kai­sin.

Olen tosi vi­su­aa­li­nen ih­mi­nen, ja kau­neu­den ais­ti­mi­nen joka päi­vä on mer­kit­tä­vä osa hy­vin­voin­ti­a­ni. Mi­nul­le on nau­tin­to saa­da etee­ni kau­nis an­nos ja syö­dä nä­teil­tä as­ti­oil­ta. Syö­mi­nen on myös tär­keä so­si­aa­li­nen ti­lan­ne.

Par­hai­ta ruo­ka­muis­to­ja­ni on kä­sit­tä­mät­tö­män hyvä sa­laat­ti Man­ly Be­ac­hil­la Aust­ra­li­as­sa. Osuim­me mie­he­ni ja poi­ka­ni kans­sa sat­tu­mal­ta ki­vas­ti si­sus­tet­tuun ra­vin­to­laan. Het­ki oli eri­tyi­nen: poi­kam­me Ju­lius täyt­ti vuo­den, ja olim­me toi­sel­la puo­lel­la maa­il­maa reis­sus­sa, jos­ta olin haa­veil­lut lap­ses­ta saak­ka. Olin tär­kei­den ih­mis­ten kans­sa, ja ate­ria tyy­dyt­ti kaik­ki ais­tit.

Ruo­kaa ren­nos­ti ja jous­ta­vas­ti

Vä­rit hoi­ta­vat sie­lua. Län­si­mai­sen ih­mi­sen ruo­ka­va­lio lei­pi­neen, li­hoi­neen ja pas­toi­neen on kui­ten­kin hy­vin bei­ge. Juu­ri vä­reis­sä ovat mo­net kas­vis­ten hy­vää te­ke­vät ai­ne­so­sat, ku­ten fla­vo­noi­dit ja an­ti­ok­si­dan­tit. Va­lit­sen voi­mak­kaan vä­ri­siä kas­vik­sia, mar­jo­ja ja he­del­miä, ku­ten mus­ti­koi­ta, par­sa­kaa­lia, pork­ka­noi­ta ja ome­noi­ta. Sa­laat­ti­pöy­däs­tä otan pu­na­juur­ta tai mu­na­koi­soa, sil­lä nii­tä ei tule hel­pos­ti lai­tet­tua ko­to­na.

Voin hy­vin syö­dä aa­mu­pa­lak­si edel­li­sen il­lan päi­väl­lis­tä, sil­lä pääs­sä­ni ei ole ra­joi­tuk­sia sil­le, mitä ruo­kaa voi syö­dä mi­hin­kin ai­kaan. Poi­kam­me­kin saat­taa pyy­tää aa­mul­la ”li­haa, kep­puu (ket­sup­pia), rii­siä”. Ha­lu­an opet­tää hä­nel­le­kin ren­non ja jous­ta­van suh­teen ruo­kaan, ja hän saa syö­dä synt­tä­reil­lä ja hoi­dos­sa kaik­kea. En ole ruo­ka­nat­si äi­ti­nä.

Mi­nus­ta tuli ren­nom­pi ja ar­mol­li­sem­pi it­sel­le­ni ja muil­le, kun lo­pe­tin fit­nes­s­ki­soi­hin täh­tää­mi­sen seit­se­män vuot­ta sit­ten. Olin ol­lut kova ker­to­maan muil­le­kin, mi­ten asi­oi­ta pi­täi­si teh­dä. Va­pau­duin ruo­ka­van­ki­las­ta, kun ra­joi­tuk­set jäi­vät pois ja an­noin it­sel­le­ni lu­van syö­dä riit­tä­väs­ti. Kun tree­nin jäl­keen on näl­kä, syön en­kä ajat­te­le, et­tä nyt ei pidä syö­dä lii­i­kaa, et­ten liho.

Me­la­noo­ma pis­ti ko­vil­le

Ur­hei­lu­ai­koi­na­ni olin hy­vin mus­ta­val­koi­nen: saa­toin lyö­dä sis­ko­ni kans­sa ve­toa 500 eu­roa, et­tä olen puo­li vuot­ta il­man kark­kia. La­kon jäl­keen ve­din kark­kia kak­sin kä­sin.

Enää en har­ras­ta to­taa­li­kiel­täy­ty­mis­tä, vaan syön ma­ke­aa sil­loin, kun te­kee mie­li, ja nau­tin. Yli­voi­mai­nen suo­sik­ki­ni on Fa­ze­rin vaa­lea mai­to­suk­laa. Her­kut­te­len har­voin ja har­ki­tus­ti. To­sin jos ma­ke­an­hi­mo he­rää, tie­dän, et­ten ole syö­nyt riit­tä­väs­ti pro­tei­i­ni­pi­tois­ta ruo­kaa tai olen nuk­ku­nut huo­nos­ti.

Sain maa­lis­kuus­sa 2016 sok­kiu­u­ti­sen, kun se­läs­tä­ni pois­te­tus­ta luo­mes­ta löy­tyi me­la­noo­ma. Toi­vun edel­leen leik­kauk­ses­ta, jos­sa pois­tet­tiin ihoa me­la­noo­man ym­pä­ril­tä ja imu­sol­muk­kei­ta mo­lem­mis­ta kai­na­lois­ta­ni. On­nek­si etä­pe­säk­kei­tä ei löy­ty­nyt, jo­ten sel­vi­sin säi­käh­dyk­sel­lä.

Hel­pois­ta ta­voit­teis­ta hy­vin­voin­tia

Ruo­ka­ha­lu­ni on ol­lut huo­no ja lii­kun­ta nol­lis­sa. Opet­te­len taas syö­mään tar­peek­si ja olen pääs­syt aloit­ta­maan tree­naa­mi­sen. Ha­lu­an kui­ten­kin an­taa it­sel­le­ni rei­lus­ti ai­kaa toi­pua jär­ky­tyk­ses­tä.

Hy­vän olon mi­ni­mi on mi­nul­le kak­si sa­lit­ree­niä vii­kos­sa val­men­ta­jan tai ka­ve­rin kans­sa. Ur­hei­lu-ura­ni jäl­keen yri­tin pit­kään saa­da it­se­ä­ni edel­leen sa­moi­hin suo­ri­tuk­siin ja olin koko ajan pet­ty­nyt. Ny­ky­ään ase­tan pie­niä ta­voit­tei­ta, jot­ta voin ylit­tää ne hel­pos­ti.

Kai­san ruo­ka­päi­vä­kir­ja

– Klo 7.30: 80 g edel­li­sen päi­vän il­ta­ruu­al­ta jää­nyt­tä jau­he­li­haa ja ke­sä­kur­pit­saa, kul­hol­li­nen eli noin 200 g mus­ti­koi­ta ja man­si­koi­ta ja 1/2 ba­naa­ni, 2,5 dl kah­via ja 0,5 dl rii­si­mai­toa, ”aa­mu­juo­ma”, jos­sa akaa­si­a­kui­tua, Wel­l­ness Greens -vi­her­jau­het­ta ja Vi­vo­mixx-pro­bi­oot­ti­jau­het­ta ve­teen se­koi­tet­tu­na. 365 kcal

–  Klo 9.30: Punt­tit­ree­ni, jon­ka jäl­keen pa­lau­tu­mis-juo­ma he­rap­ro­tei­i­ni-iso­laa­tis­ta ja Os­mo­pu­re-hii­li­hyd­raat­ti­jau­hees­ta ve­teen se­koi­tet­tu­na. 180 kcal

–  Klo 11.30: Lou­nas­ruo­ka­las­sa rei­lu 100 g pais­tet­tua loh­ta, iso kau­hal­li­nen rii­siä, eri­lai­sia sa­laat­te­ja sa­laat­ti­pöy­däs­tä ja mu­na­koi­soa sekä ana­nas­ta, ei kas­ti­ket­ta, vet­tä. 450 kcal

–  Klo 15.30: Kyl­mä­sa­vu­här­kä-avo­ka­do­kää­rö­jä, eli 50 g leik­ke­let­tä rul­lat­tu­na puo­lik­kaas­ta avo­ka­dos­ta lei­kat­tu­jen sii­vu­jen ym­pä­ril­le, smoot­hie, jos­sa noin 100 g mar­jo­ja, 1/2 ba­naa­ni, 1 rkl koo­kos­mai­toa, kou­ral­li­nen ba­by­pi­naat­tia ja vet­tä. 315 kcal

–  Klo 18.30: 100 g broi­le­ria uu­nis­sa pais­tet­tu­na, 150 g kei­tet­tyä ba­taat­tia, 50 g vih­rei­tä pa­pu­ja ja 50 g herk­ku­sie­niä pan­nul­la olii­vi­öl­jys­sä pais­tet­tu­na, pork­ka­na­raas­tet­ta ja tuo­ret­ta ko­ri­an­te­ria, vet­tä. 340 kcal

–  Klo 21: 60 g Kau­ra100-lei­pää, 2 rkl hum­mus­ta, tuo­ret­ta ba­si­li­kaa 100 g ra­e­juus­toa + 1 rkl see­sa­min­sie­me­niä, kes­ki­ko­koi­nen ome­na, vet­tä. 395 kcal

Ko­ko­nai­se­ner­gi­an­saan­ti

–  2045 kcal
–  Pro­tei­i­nia 150 g (30 % ener­gi­as­ta)
–  Hii­li­hyd­raat­tia 210 g (42 %)
–  Ras­vaa 62 g (28 %,) jos­ta tyy­dyt­ty­nyt­tä 15g (24 %)
–  Kui­tu­ja 45 g
–  Kas­vik­sia, he­del­miä ja mar­jo­ja noin 1 kg

Ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Pet­ra Rau­ta­kal­li­on ar­vio

+ Sään­nöl­li­nen ate­ri­a­ryt­mi ja mah­ta­van pal­jon kas­vik­sia!

+ Mo­ni­puo­li­sen syö­mi­sen an­si­os­ta Kai­sa saa kal­siu­mia lu­kuun ot­ta­mat­ta kaik­kia suo­ja­ra­vin­to­ai­nei­ta riit­tä­väs­ti.

+ Hii­li­hyd­raa­tit ovat kui­tu­pi­toi­sia ja ras­van laa­tu eri­no­mais­ta.

– Kal­siu­min saan­ti jää hie­man al­le suo­si­tuk­sen. Voi­si­ko­han Kai­sa naut­tia päi­väs­sä esi­mer­kik­si la­sil­li­sen kal­siu­mil­la täy­den­net­tyä kas­vi­juo­maa?

– Ruo­ka­va­lio on mo­ni­puo­li­nen mut­ta suh­teel­li­sen ke­vyt. Oli­si­ko esi­mer­kik­si päi­väl­li­sen an­nos­ko­koa va­raa kas­vat­taa? Vaih­to­eh­toi­ses­ti sii­hen voi­si li­sä­tä vaik­ka­pa pa­lan kau­ra­lei­pää tai jäl­ki­ruo­ak­si he­del­mä­sa­laat­tia.

Alkuperäinen artikkeli täällä.

Kokemuksia ViaEsca-ravintovalmennuksesta ja alekoodi

Kokemuksia ViaEsca-ravintovalmennuksesta ja alekoodi

Hey, I’m in love!

Olen tutustunut tässä nyt jonkin aikaa ViaEsca-ravintovalmennukseen ja -sovellukseen*, josta eräs valmennettavamme vinkkasi minulle. Koko palvelu oli minulle ihan tuntematon, mutta WAU! Se on ollut todellakin kokeilemisen arvoinen. Katsopa yllä olevalta videolta, mistä on kyse.

Kun sain vinkin ViaEscasta Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennuksessani olevalta Sailalta, otin yhteyttä palvelun perustajiin. Sailan kokemukset olivat mahtavia – hän oli käyttänyt ViaEscaa HOHD-valmennuksen rinnalla ja saanut tosi hienoja tuloksia. Vatsavaivat olivat kaikonneet, olo oli keventynyt, paino laskenut ja kehonkoostumus muuttunut.

Kenelle ViaEsca sopii ja miten se vertautuu Optimal Performancen valmennuksiin?

Kävin tapaamassa ViaEscan perustajia kun saimme kalenterit täsmäämään. ViaEscan ideologia on erittäin samankaltainen kuin meillä Optimal Performancella ja siksikin olenkin palvelusta todella vaikuttunut. Sanoinkin Marialle ja Annalle, että on ihan huikeaa, että joku on tehnyt sovelluksen minun pääkopastani! Kaiken lisäksi vielä ViaEscan visuaalinen ilmekin miellyttää silmääni tosi paljon. Toisin sanoen: jos meillä olisi pelkkä ravintovalmennus, se voisi olla kutakuinkin tällainen. Muutamia eroavaisuuksia toki löytyy, mutta ei mitään järisyttävää.

Yksinkertaisuudessaan homma toimii siis näin:

Selkein ero meidän valmennusajatuksiin nähden on se, että ViaEscassa ajatus on sitoutua 21 päivän “aloitusmatkan” ajaksi täsmälliseen ruokavalioon, jonka ohjeet ja reseptit tulevat sovelluksen kautta. Aloitusmatkan ajan suositellaan syömään juuri niitä ruokia, joita valmennuksen ruokavaliossa on, joskin annoksia voi myös vaihtaa toisiin ja reseptejä muokata itse. Ajatuksena kuitenkin on, että sitoutumisella tulee kokeilleeksi uusia yhdistelmiä, reseptejä ja makumaailmoja.

Tykkään siitä, että ViaEsca kannustaa tällaiseen kokeilemiseen. Aikuinen ihminen pystyy kyllä syömään joskus sellaisenkin ruuan, joka ei ensisilmäyksellä vaikuta kaikkein ihanimmalta – se voi tehdä sulle tosi hyvää! Myöhemmin voi soveltaa enemmän, käyttää omia suosikkejaan rakentaakseen juuri sen itselle parhaimmin sopivan ruokavalion. Aloitusmatkan jälkeen voi halutessaan jatkaa “jatkomatkalla” vielä sitoutuen kerralla 3-6 kuukauden ajaksi.

Moni minun juttujani seurannut tietää, että en pahemmin perusta tarkoista (enkä etenkään joustamattomista) ruokavalioista. ViaEsca ei onneksi ole joustamaton eikä grammamääräinen. Minä en ole toistaiseksi punninnut yhtäkään ruokaa, vaan olen silmämääräisesti ja tavallisilla mittavälineillä tehnyt annokseni. Lisäksi olen vanhana kapinallisena tietysti vaihtanut aterioita toisiin ja muokannut reseptejä ? Tykkään siitä, että annetaan suositus, mutta sen jälkeen on omissa käsissä jos haluaa silti tehdä toisin.

Grammamääräiset ruokavaliot etenkin laihdutustarkoituksessa saavat usein pääkopan jumiin ja aiheuttavat hyvin mustavalkoista ajattelua. Valmennuskokemukseni mukaan suuri osa ihmisistä ei osaa soveltaa ruokavalioita siten, että ohjeet eivät aiheuttaisi ennen pitkää kyllästymistä, jonka jälkeen palataan takaisin vanhoihin tapoihin. Sitten paino taas nousee ja ruokavalion aikaansaamat tunnetilat ruokkivat laihdutus-lihomiskierrettä ja itseinhoa.

Syömisen ei pitäisi aiheuttaa mielestäni ahdistusta ja epäonnistumisen fiiliksiä (sitten kun “sortuu”). Toki poikkeuksiakin on. Jotkut ihmiset tykkäävät syödä aina samoja ruokia ja elää ns. hyvinvointielämää robotin lailla. Suurin osa kuitenkaan ei halua elää näin, eikä voi ajatella syövänsä saman paperilappudieetin mukaan vielä kuukausien ja vuosien kuluttua.

On kuitenkin tilanteita, joissa tarkoista ruokavalioista voi olla paljonkin apua. Esimerkiksi:

  • jos ruokavaliota käytetään esimerkin tavoin ja omaan elämään soveltaen
  • jos ruokavaliota käytetään sairauksien oireiden vähentämiseen, esim. ärtyvän suolen oireyhtymä => FODMAP-rajoitukset, autoimmuunioireiden lieventäminen => usein gluteeniton ja maidoton ruokavalio, jne.
  • jos ruokavaliota käytetään siihen, että opetellaan syömään riittävästi (eikä siihen, että laihdutetaan vimmaisesti)

ViaEscan tarkka ruokavalio mielestäni toimii mainiosti, sillä ruuat ovat monipuolisia, maistuvia ja ravitsemuksellisesti hyvin mietittyjä. Jos ei yritä samaan aikaan muuttaa mitään muuta kuin syömistä, niin uskoisin että moni pystyy sitoutumaan kolmeksi viikoksi, etenkin jos halua nähdä konkreettisesti miten ravinto vaikuttaa omaan jaksamiseen, mielialaan ja kehonkoostumukseen. Tähän sitoutumisella juuri pyritään.

Eilen päivälliseksi ja tänään lounaaksi oli maukas kanasalaatti hernehummuksella. Tulin eilen myöhään kotiin enkä jaksanut väsätä hummusta, joten nappasin jääkaapista valmista hummusta leivän päälle. Nam, näillä annoksilla todellakin lähtee nälkä, mutta ei ole silti yhtään ähky olo. Kolmen tunnin päästä syödään taas!

Joka viikkoon mahtuu myös sopivasti rentoilua – halutessaan voi ottaa vaikka pari lasia punaviiniä tai syödä kohtuullisen kokoisen karkkipussin. Minun viime viikkooni mahtui naisten shoppailuilta skumppalaseineen ja pitkästä aikaa pizzalla käyminen perheen kanssa. Hyvä ruokavalio on sellainen, johon mahtuu Oikea Elämä.

Miten ViaEsca sitten eroaa meidän verkkovalmennuksistamme? Meidän valmennukset – etenkin Hyvän olon hormonidieetti eli HOHD – ovat enemmänkin tutkimusmatkailua omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Muutamme asioita pikkuisen paremmin -ajatusmaailmalla: lempeästi, tutkien ja yksi tai kaksi asiaa kerrallaan. HOHD:n tavoitteena on auttaa osallistujia hahmottamaan oman laihtumisensa ja hyvinvointinsa esteitä ja purkamaan niitä.

Meidän valmennustyylimme on oivalluttava – emme anna kovinkaan paljon valmiita vastauksia siihen, miten asioita pitäisi tehdä. Haluamme, että ihmiset kokeilevat erilaisia asioita ja oppivat sitä kautta, mikä itselle sopii. Käsittelemme useita hyvinvoinnin teemoja kaikissa valmennuksissamme: unta, ravintoa, palautumista, hormonitoimintaa, liikuntaa ja mielen hyvinvointia. Jokainen osallistuja päättää itse, mihin asioihin haluaa eniten keskittyä valmennuksen aikana.

Kannustamme toki tiettyihin muutoksiin, mutta kenenkään ei ole pakko tehdä mitään. Niinpä toisinaan käy niin, että HOHD-valmennettava hengailee koko 10 viikkoa mukana eikä tee yhtäkään tehtävää konkreettisesti. Sitten hän kirjoittaa minulle vuoden kuluttua, että “hei, mä olin silloin kauan sitten valmennuksessa mukana enkä tehnyt yhtään mitään – mutta nyt vuoden jälkeen huomaankin että tosi moni asia on muuttunut puolivahingossa”. Joskus valmennus alkaa toimia alitajunnan tasolla ennen kuin konkretiassa tapahtuu mitään ja se on täysin ok.

Toisinaan muutoksen kuitenkin haluaa tehdä HETI NYT. Siksi joskus ihmiset tuskastuvat meidän valmennuksessa: ohjeet ovat liian laveita, päätäntävaltaa on itselle liikaa ja mentaalista jumppaa pitää tehdä enemmän kuin juuri nyt jaksaisi. Niinpä valmennettavat saattavat kaivata hyvinkin yksilöllisiä ohjeita vaikkapa juuri ravitsemukseen. Tähän saakka olemme ohjanneet heitä meidän yksilövalmennukseen, jossa valmennusta tehdään tietysti täysin yksilön lähtökohdista ja toiveista käsin. Ikävä homma on se, että monille yksilövalmennus on budjetin puolesta mahdoton ja välimatkan vuoksi vaikeaa.

Nyt aion alkaa suositella ViaEscaa vaihtoehtona yksilövalmennukselle tai jopa avuksi sen rinnalle. ViaEsca vaikuttaa todella hyvältä valmennustyökalulta myös muille valmentajille, esim. personal trainereille. Sen avulla asiakas voi saada enemmän irti kasvokkain tapahtuvasta valmennuksesta, kun jokaista ravitsemuksen seikkaa ei tarvitse käydä juurta jaksaen läpi.

Aloitusmatkan (21 päivää) ja sen jälkeen 3kk tai 6kk valmennuksen hinta on 210-250 euroa, mikä on mielestäni tämmöisestä palvelusta erittäin kohtuullinen. Jos itsellä ei ole vielä Polarin mittaria (tai muuta kulutusta seuraavaa mittaria), voi Polarin hankkia myös samalla – silloin hinta on tietysti hiukan tyyriimpi.

Miten ViaEsca toimii? Kokemuksia sovelluksen käytöstä

Ihan ensiksi synkkasin Polar-rannekkeeni toimimaan ViaEscan kanssa yhteistyössä. Siihen tuli hyvät ohjeet ViaEscalta. Ruokavalioni energiansaanti säädetään siis tämän mukaan, eikä minun itseni tarvitse tehdä asialle mitään. Riittää, kun käytän Polarin mittaria (minulla A360) ja synkkaan joka päivä Polarin puhelimeni tai tietokoneeni kautta. Päiväni ovat tällä hetkellä pitkälti istumista, kun kirjoitan uutta kirjaa. Niinpä energiantarpeekseni määrittyi 1950 kcal.

Tuo 1950 kcal kuulosti minulle aika vähäiseltä, dieettikaloreilta suorastaan. Tajusin tosin jälkeenpäin, että ehkäpä laskut menivät heti alusta hiukan pieleen, koska en tykkää pitää mittaria ranteessa yöaikaan. Muutaman päivän söin tuon aloituskalorimäärän mukaan (=aterioita jotka oli määritetty tuohon energiamäärään). Sitten viestitin sovelluksen kautta valmentajalleni Annalle, että kalorimäärää pitäisi ehkä nostaa ylöspäin. Anna nosti sitä ja nyt se on 2100 kcal. Tätä voidaan säätää milloin tahansa uudelleen, valmentaja on helposti sovelluksen kautta viestillä tavoitettavissa.

Olen luontaisesti syönyt aikaisemmin suunnilleen sen verran kuin nyt, mutta etenkin kiireaikoina ateriavälit venyvät vahingossa ja nälkä kumuloituu. Toisinaan sen myötä tulee tehtyä huonompia valintoja, kuin silloin jos söisi koko ajan tasaisesti. Kysehän ei ole siitä, etteikö asioita tietäisi – minähän opetan näitä työkseni! Olen kuitenkin sen verran inhimillinen ihminen, että kyllä minultakin vaatii vaivannäköä pitää kiinni hyvistä tavoista.

Lisäksi olen huomannut äidiksi tultuani, että ajatukset pyörivät paljon enemmän Juliuksen hyvinvoinnin ympärillä kuin omani. Valmistelen aina aamupalan, välipalan, iltapalan… jne. ensin Juliukselle ja sitten vasta itselleni. Jos hedelmäkulhossa on enää yksi omena, Julius saa sen ja jään itse vaille. Oman hyvinvointini priorisointi vaatii sitä, että joka päivä tietoisesti muistan sen tärkeyden tässä yrittäjä-pikkulapsiperhearjessamme.

Ruokavalioni sisällössä on tapahtunut ViaEscan myötä jonkin verran muutosta. Rasvan saanti on vähentynyt – se minulla tahtoo normaalisti aina hypätä liian korkeaksi. Käytän enemmän mausteita kuin aiemmin. Hiilareita taidan syödä nyt hiukan enemmän kuin aikaisemmin. Verensokeri pysyy hyvin tasapainossa, olo on virkeä ja aikaansaava.  Proteiinia olen lisännyt jonkin verran. Muutamat aamu- ja iltapalareseptit ovat olleet melko vähän proteiinia sisältäviä ja niille olen sitä lisännyt. Reseptien alla sovelluksessa näkyy aina niiden ravintoarvot.

Lisäksi kasvisten käyttö on lisääntynyt. Jep, siis jopa minulla! Nyt rehuja tulee päivässä noin kilo, kun aiemmin määrä taisi jäädä jonnekin 600-800 gramman tietämille. ViaEscan reseptien ja ruokaohjeiden myötä kasvisten käyttö on jotenkin huomaamatta vielä lisääntynyt entisestään. Se ylimääräinen porkkana tai tomaatti tuleekin nyt otettua lautasen reunalle. Ennen se vain jäi ottamatta jääkaapista.

Jos haluaisin, voisin asettaa tavoitteeksi painonpudotuksen ja tällöin ruokavalio putoaisi miinuskaloreille. Automaattinen miinuskalorimäärä on -500 kcal, mutta sitä voi valmentajan kanssa säätää myös pienemmäksi. Sovellus ei koskaan pudota energiansaantia alle 1500 kalorin. Se on mielestäni melko matala määrä, mutta joskus tarpeellinen jos kyseessä on vähän liikkuva tai melko pienikokoinen nainen.

Tosi monille hyvä miinuskalorimäärä on kokemukseni mukaan noin 300-400 kcal vuorokaudessa. Silloin nälkä ei niin selvästi vaivaa, saa edelleen syödä hyvin ja joustoakin voi olla mukana. Kun ruokavalio on sopivan rento, on pitkän ajan tulosten saavuttaminen helpompaa. Tällaista ehdottaisin itse valmentajalleni, jos haluaisin polttaa rasvaa. Juuri nyt kumminkin haluan syödä kulutukseni mukaan ja elää hyvää, tavallista arkea.

ViaEsca-sovelluksen käyttö on tosi helppoa. Esimerkiksi sunnuntaina loin ostoslista-toiminnon kautta ostoslistan seuraavien viiden päivän ruoka-aineille. Olen määrittänyt sovellukseen, että kaikki muut reseptit ovat yhdelle henkilölle, paitsi päivällinen neljälle. Ostoslistaan ilmestyivät ruoka-aineet tämän mukaan. Nyt jääkaapissa on ruuat perjantaille saakka, eikä tule sitä tilannetta että kokatessa huomaan ettei jotain ainesosaa olekaan.

Jos jaksamista ja voimia riittää isomman muutoksen tekemiseen kerralla, niin näkisin että silloin ViaEsca voisi olla todella hyvä työkalu. Se ei ole mikään joka päivä samanlaisena toistuva “maitorahkaa ja ananasta” -dieetti, vaan fiksu, päivittäin vaihtuva ruokavalio resepteineen ja ateriaohjeineen. Viimeisen viikon aikana olen syönyt aamupaloilla vaihtelevasti smoothieta, munakasta, leipää päällisineen, jogurttia ja niin edelleen – kaikkiin on ollut omat reseptinsä ja ohjeensa, minun energiankulutukseeni suhteutettuna.

Entä ne miinukset?

Jotkut reseptit sisältävät aika vähän proteiinia. Kuntourheilijalle ja (pienellä energiansaannilla) laihduttajalle määrät ovat mielestäni hiukan niukkoja ja sellaisessa tilanteessa lisäisin päivään esimerkiksi proteiinijuoman tai reilumman annoksen kananmunaa, raejuustoa tms. Viikkoon on laskettu tosiaan n. 500 kcal extraa jonka voi käyttää parhaiten näkemällään tavalla. Minä kyllä haluan käyttää sen johonkin hyvään, enkä mihinkään proteiinijuomaan 😀 Niinpä olen muuttanut omin käsin joitakin reseptejä niin, että olen vähentänyt hiilari- tai rasvamäärää ja lisännyt puolestaan proteiiniruokaa aterialle.

Toinen haaste tulee siinä, että kyllähän ViaEscan käyttö ja näin säntillinen syöminen vie aikaa ja vaatii ajatus- ja käsityötä niin tavallisessa arjessa kuin siellä keittiössä. Kukaan ei tuo valmiita annoksia kotiovelle, joten vaivaa joutuu näkemään sen eteen että laittaa sen ruuan iltaisin ja muistaa pakata eväät mukana aamulla töihin. Valitettavan moni kokee, että tällainen pienikin valmistelu ja vaivannäkö on liiallista. Mutta kyllä sen oman hyvän olon eteen täytyy jonkin verran jaksaa nähdä vaivaa, se on sen arvoista!

Aloitusmatka kannattaa kuitenkin mielestäni ottaa sellaiseen kohtaan, jolloin elämässä ei ole aivan tolkutonta härdelliä muuten. Joka päivä menee jonkin verran aikaa ruuanlaittoon. Myös kaupassa voi mennä aiempaa enemmän aikaa, sillä esim. hedelmä- ja vihannesosastolta haetaan paljon muutakin kuin pelkkä kurkku ja pussillinen tomaatteja. Kauppakassipalvelu toki helpottaa tässä, jos sen haluaa tilata.

Kokonaisutena ruokavalio on kuitenkin suurimmalle osalle varmasti aivan huima parannus aikaisempaan. Nämä miinukset ovat siis tosi pieniä 🙂

Testattu on: ViaEsca sopii kiireiselle

Minulla on nyt melko hektinen elämänvaihe menossa, kun kirjoitan kuudetta kirjaani. Rehellisesti sanottuna söisin varmasti tällä hetkellä epäsäännöllisemmin, ellei minulla olisi ViaEscaa juuri nyt käytössä. Jotta pysyn virkenä kirjoituspäivien läpi ja jaksan vielä touhuta iltaisin kotona 4-vuotiaan Juliuksen kanssa, minun on ihan välttämätöntä syödä hyvin.

Tuntuu myös kivalta, kun Anna lähettää välillä viestin ja kysyy miten menee. Tilivelvollisuus tekee ihmeitä.

Huomaan, että hyvin syöminen on aivan kriittisen tärkeää mielialani, ajatuksenjuoksuni, huumorintajuni, pojan leikkitouhuihin liittymisen, ihmissuhteiden, unen ja liikkumaan lähtemisen + urheilun suorituskyvyn kannalta. Toistaiseksi tämä kirjoitusprosessi onkin ollut kivuttomampi kuin yksikään aiemmin. Aikaisempia kirjoja tehdessä deadlinen lähestyessä hyvät elämäntavat ovat yksi kerrallaan ropisseet roskakoriin, kun kiire on painanut päälle ja hyvät aikomukset unohtuneet. Dediksen lähestyessä en ole aina ollut ollut kauhean kivaa seuraa puolisolle tai muille läheisille. Kahvinkeitin on laulanut joskus vielä aamuyöllä ? Onneksi Joni puhuu väkevän elämän puolesta, deadline-kiire menee siihen kategoriaan: joskus elämä vähän tuntuu. Eikä ainakaan maistu pahvilaatikolta.

Nyt yritän siis tehdä tätä kirjaa toisin kuin aiemmin. Toivottavasti ViaEscan avulla muistan syödä säännöllisesti ja jaksan sitten liikkuakin, kun en ole energiavajeessa työpäivän loppuessa.

Mutta – nyt on lounasaika, joten lähden haukkaamaan tämän päivän lounaan. Tänään vuorossa on runsas kanasalaatti ja kauraleipää. Alla on sinullekin yksi esimerkkiresepti ja lisää reseptejä löydät ViaEscan sivuilta.

Lopputulemana voisin sanoa, että Kaisa ❤️ ViaEsca!

==> Jos kiinnostuit palvelusta, niin alekoodilla kaisajaakkola saat 10 % alennuksen ViaEsca-aloitusmatkasta ja jatkopaketeista. Ruokavalion hinta on normaalisti alkaen 150e ja minun alekoodillani 135e. Kokeile sinäkin, suosittelen lämpimästi! <==

ViaEsca-resepti: Rukiinen Club Sandwich (onnistuu myös gluteenittomana)

2 annosta

  • 250 g kanafileitä
  • 2 tl oliivöljyä
  • ¼ tl suolaa
  • mustapippuria
  • 4 kpl 100 % ruis-, kaura- tai gluteenitonta leipää (4 puolikasta)
  • 1 päärynä
  • 4 cm pala kurkkua
  • 4 cm pala purjoa
  • 1 rkl omenaviinietikkaa
  • 4 rkl luonnonjugurttia
  • 2 tomaattia
  • 1 keräsalaatti
  • 1 porkkana

Kuori päärynä ja raasta se. Raasta myös kurkku. Purista molemmista ylimääräinen neste pois. Huuhtele purjo ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Sekoita kasvikset sekä jugurtti ja viinietikka. Halutessasi voit pilkkoa joukkoon myös yhden valkosipulin kynnen. Laita jääkaappiin maustumaan hetkeksi.

Paista pannulla kanafileet. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Viipaloi tomaatti ja pilko salaatti. Kokoa aineksista club sandwich. Syö loput kasvikset ja päärynä leivän kaverina.

*ViaEsca-sovellus ja -valmennus saatu käyttöön ilmaiseksi. Verkkokauppakoodi on affiliate- eli kumppanuusmarkkinoinnin alekoodi.